Oppilaan oikeus turvalliseen psyykkiseen opiskeluympäristöön : oppilaiden näkökulma
Kujala, Sanna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018344
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten oppialaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu psyykkisen ympäristön osalta. Oikeuden toteutumista selvitettiin tutkimuskohteena olevan koulun yhdeksännen ja kahdeksannen luokan oppilaiden näkökulmasta. Tutkimusongelma jaettiin kolmeen osa-alueeseen: Miten oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu toisten oppilaiden osalta, koulun ja sen henkilökunnan osalta sekä oppilaan oman toiminnan osalta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota koulu voi käyttää turvallisuuden arvioimiseen ja kehittämiseen.
Tutkimus tehtiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena keväällä 2024. Sähköinen kyselylomake lähetettiin oppilaille Wilman välityksellä ja siihen vastattiin oppitunnin aikana. Kyselyyn vastasi 74 % kaikista koulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista.
Vaikka suurin osa (72 %) vastanneista ei ole kokenut kiusaamista koulussa ollenkaan, on osa (9 %) kokenut kiusaamista useasti viikossa. Tulokset olivat samansuuntaisia syrjinnän, seksuaalisen häirinnän ja fyysisen väkivallan kohdalla. Kiusaaminen oli useimmiten henkistä, sosiaalista tai netin välityksellä tapahtuvaa. Koko koulun henkilökunnan koettiin puuttuvan kiusaamiseen ja yleisimmin se oli opettaja. Neljännes kiusatuksi tulleista koki, että kiusaamiseen ei ollut ollenkaan puututtu. Koulussa oli fyysisen tai henkisen väkivallan seurauksena käytetty erilaisia rangaistuskeinoja. Eniten oli käytetty puhuttelua, mutta kaikki oppilaat eivät kokeneet saaneensa mitään rangaistusta. Yleisin oppilaiden toimintamalli kiusaamista nähdessä oli olla puuttumatta tilanteeseen tai kertomatta siitä koulun aikuiselle. Melkein puolet kiusatuksi tulleista eivät olleet kertoneet kiusaamisesta koulun aikuisille.
Tulosten valossa näyttää siltä, että vaikka oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu suurimmalle osalle, se ei toteudu jokaisen oppilaan kohdalla. Tulokseen näyttäisi vaikuttavan tutkimuksen kaikki kolme osa-aluetta: toiset oppilaat, koulu ja henkilökunta sekä oppilaiden oma toiminta.
Tutkimus tehtiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena keväällä 2024. Sähköinen kyselylomake lähetettiin oppilaille Wilman välityksellä ja siihen vastattiin oppitunnin aikana. Kyselyyn vastasi 74 % kaikista koulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista.
Vaikka suurin osa (72 %) vastanneista ei ole kokenut kiusaamista koulussa ollenkaan, on osa (9 %) kokenut kiusaamista useasti viikossa. Tulokset olivat samansuuntaisia syrjinnän, seksuaalisen häirinnän ja fyysisen väkivallan kohdalla. Kiusaaminen oli useimmiten henkistä, sosiaalista tai netin välityksellä tapahtuvaa. Koko koulun henkilökunnan koettiin puuttuvan kiusaamiseen ja yleisimmin se oli opettaja. Neljännes kiusatuksi tulleista koki, että kiusaamiseen ei ollut ollenkaan puututtu. Koulussa oli fyysisen tai henkisen väkivallan seurauksena käytetty erilaisia rangaistuskeinoja. Eniten oli käytetty puhuttelua, mutta kaikki oppilaat eivät kokeneet saaneensa mitään rangaistusta. Yleisin oppilaiden toimintamalli kiusaamista nähdessä oli olla puuttumatta tilanteeseen tai kertomatta siitä koulun aikuiselle. Melkein puolet kiusatuksi tulleista eivät olleet kertoneet kiusaamisesta koulun aikuisille.
Tulosten valossa näyttää siltä, että vaikka oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu suurimmalle osalle, se ei toteudu jokaisen oppilaan kohdalla. Tulokseen näyttäisi vaikuttavan tutkimuksen kaikki kolme osa-aluetta: toiset oppilaat, koulu ja henkilökunta sekä oppilaiden oma toiminta.