Alipalkkauksen kriminalisointi
Degerlund, Oona (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917745
Tiivistelmä
Tavoitteena opinnäytetyössä oli tutkia alipalkkaus-ilmiötä työsuojeluviranomaisen näkökulmasta. Alipalkkaus on ilmiönä yleistynyt ja tullut enemmän esille viime aikoina muun muassa valtamedian kautta. Muutaman viime vuoden aikana on uutisoitu siitä, kuinka työntekijät saavat liian vähän palkkaa tekemästään työstä. Siksi opinnäytetyö aiheena on hyvin ajankohtainen ja sisältää uutuusarvoa.
Opinnäytetyössä tutkitaan työsuojeluviranomaisen uusia keinoja puuttua alipalkkaustilanteisiin 1.6.2023 tulleiden lakimuutoksien myötä. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia vaikutuksia uusilla keinoilla on vallitsevaan ongelmaan. Tutkimuksessa perehdyttiin myös siihen, miksi ylipäätään lainsäädäntöä oli tarvetta lähteä muuttamaan.
Valvontalain (44/2006) pykäliin 13 ja 50 tuli muutoksia hallituksen esityksen pohjalta (HE 303/2022). Uutena keinona työsuojeluviranomainen voi puuttua alipalkkaustilanteisiin kehotuksen avulla, jota voi tehostaa sakon uhalla. Toisena keinona työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuus laajeni koskemaan muiden rikoksien lisäksi petos- ja kiskontarikoksia.
Voimaan tulleet lakimuutokset olivat tärkeitä ja tarpeellisia työsuojeluviranomaisen näkökulmasta. Kehotuksen antaminen ja ilmoitusvelvollisuuden laajeneminen ovat merkittäviä keinoja puuttua alipalkkaukseen. Uusilla keinoilla parannetaan työsuojeluviranomaisen valvontaa ja saadaan toimintaa läpinäkyväksi, mutta ongelmaa ei kuitenkaan kyseisillä lakimuutoksilla poisteta.
Opinnäytetyössä tutkitaan työsuojeluviranomaisen uusia keinoja puuttua alipalkkaustilanteisiin 1.6.2023 tulleiden lakimuutoksien myötä. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia vaikutuksia uusilla keinoilla on vallitsevaan ongelmaan. Tutkimuksessa perehdyttiin myös siihen, miksi ylipäätään lainsäädäntöä oli tarvetta lähteä muuttamaan.
Valvontalain (44/2006) pykäliin 13 ja 50 tuli muutoksia hallituksen esityksen pohjalta (HE 303/2022). Uutena keinona työsuojeluviranomainen voi puuttua alipalkkaustilanteisiin kehotuksen avulla, jota voi tehostaa sakon uhalla. Toisena keinona työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuus laajeni koskemaan muiden rikoksien lisäksi petos- ja kiskontarikoksia.
Voimaan tulleet lakimuutokset olivat tärkeitä ja tarpeellisia työsuojeluviranomaisen näkökulmasta. Kehotuksen antaminen ja ilmoitusvelvollisuuden laajeneminen ovat merkittäviä keinoja puuttua alipalkkaukseen. Uusilla keinoilla parannetaan työsuojeluviranomaisen valvontaa ja saadaan toimintaa läpinäkyväksi, mutta ongelmaa ei kuitenkaan kyseisillä lakimuutoksilla poisteta.