Optimaalisen etätyön johtaminen
Heinola, Nea-Amanda (2024)
Heinola, Nea-Amanda
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917988
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda SWOT-analyysin avulla viitekehys optimaalisen etätyön johtamiselle, jota hyödyntämällä yritykset saavat apua etätyön johtamiseen. Tämän lisäksi opinnäytetyössä käsiteltiin etä- ja hybridityön vaikutuksia työhyvinvointiin ja työssä viihtymiseen. Työn pääpainona teorian ymmärtämisessä oli työhyvinvoinnin, etätyön sekä työmotivaation ymmärtäminen sekä niiden vaikutukset työntekijöihin ja työnantajiin.
Teoreettinen viitekehys muodostui kirjallisuuskatsauksen sekä Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän vuoden 2022 työolobarometrin pohjalta. Teoreettinen viitekehys toimi tukena pohdittaessa optimaalisen etätyön johtamista.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen ristiintaulukointia tutkimustulosten havainnollistamisessa. Ristiintaulukoinnin tuloksista tarkasteltiin myös niiden tilastollista merkitsevyyttä.
Tutkimuksessa selvisi etätyöskentelyn positiivisiksi ja negatiivisiksi koetut asiat. Ongelmakohtiin opinnäytetyössä löydettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja huomioiden työntekijän sekä työnantajan näkökulmat. By using SWOT-analysis, this thesis aimed to develop a guideline for leading optimal remote work. The guideline presented could be utilized by companies when managing remote workers. In addition, this thesis examined the outcomes of remote- and distance wor¬k in the perspective of work well-being and job satisfaction. Theoretical framework in¬cluded topics related to work well-being, remote work and work motivation, and their effects on employees as well as employers.
Theoretical background was constructed using the findings of literature review and 2022 work condition barometer made by Työ- ja elinkeinoministeriö. Theoretical back¬ground was used to support the optimal remote work model presented.
In the quantitative analysis, thesis used cross-tabulation as a primary research method. The results were further examined using a four-field SWOT-analysis, which was facili¬tated in the construction and discussion of the presented guideline of leading remote work.
The results of the study included several positive and negative outcomes associated to remote work. When pointing an issue found, the thesis offered alternative solutions from the perspectives of both employees and employers.
Teoreettinen viitekehys muodostui kirjallisuuskatsauksen sekä Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän vuoden 2022 työolobarometrin pohjalta. Teoreettinen viitekehys toimi tukena pohdittaessa optimaalisen etätyön johtamista.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen ristiintaulukointia tutkimustulosten havainnollistamisessa. Ristiintaulukoinnin tuloksista tarkasteltiin myös niiden tilastollista merkitsevyyttä.
Tutkimuksessa selvisi etätyöskentelyn positiivisiksi ja negatiivisiksi koetut asiat. Ongelmakohtiin opinnäytetyössä löydettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja huomioiden työntekijän sekä työnantajan näkökulmat.
Theoretical background was constructed using the findings of literature review and 2022 work condition barometer made by Työ- ja elinkeinoministeriö. Theoretical back¬ground was used to support the optimal remote work model presented.
In the quantitative analysis, thesis used cross-tabulation as a primary research method. The results were further examined using a four-field SWOT-analysis, which was facili¬tated in the construction and discussion of the presented guideline of leading remote work.
The results of the study included several positive and negative outcomes associated to remote work. When pointing an issue found, the thesis offered alternative solutions from the perspectives of both employees and employers.