Jako- ja toimintolaskennan soveltaminen Kainuun kriisikeskuksessa
Immonen, Niina (2024)
Immonen, Niina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018808
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018808
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kainuun kriisikeskus. Kriisikeskus tarjoaa ihmisille tukea haastavissa elämäntilanteissa ja kriiseissä. Kainuun kriisikeskus on osa MIELI Kainuun mielenterveys ry:n toimintaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa hyödyllistä kustannuslaskentatietoa toimeksiantajan käyttöön. Työn tarkoituksena oli selvittää kriisikeskuksen tuottamien palveluiden kustannuksia kustannuslaskennan avulla. Kustannuslaskentamenetelminä hyödynnettiin jako- ja toimintolaskentaa. Tietoa tarvittiin toiminnan suunnittelun, päätöksenteon ja kehittämisen tueksi sekä jatkorahoituksen varmistamiseksi.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsitteli sisäistä laskentatoimea, kustannuslaskentaa ja kustannuslaskentamenetelmiä. Kustannuslaskentamenetelmien teoriaosuus käsitteli jako- ja toimintolaskentaa. Toimeksiantajana toimiva Kainuun kriisikeskus kuuluu kansalaisjärjestöön, joten työssä kuvattiin yhdistystoimintaa ja kriisityötä. Teoriaosuudessa tarkasteltiin lisäksi organisaation tuottavuuteen, taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Teoriaosuudet valittiin tukemaan opinnäytetyön aihetta, jotta kriisikeskuksen taloudellista toimintaa voitiin arvioida teoriaan pohjautuen. Teoreettisessa osuudessa hyödynnettiin alan teoriakirjallisuutta, tutkimuksia ja artikkeleja.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistehtävänä. Kustannuslaskenta toteutettiin jako- ja toimintolaskennan avulla. Laskelmissa hyödynnettiin Kainuun kriisikeskuksen tilinpäätöstietoja ja tilastotietoja vuosilta 2019–2023. Kainuun kriisikeskuksen toiminnasta saatiin tietoa haastattelemalla kriisikeskuksen johtajaa ja hallituksen varapuheenjohtajaa. Osa laskelmissa tarvittavista taustatiedoista kerättiin Kainuun kriisikeskuksen kriisityöntekijöiltä kyselyn avulla. Kehittämistehtävän pääpaino oli kehittämistyössä, joten selkeitä aineiston analyysin menetelmiä ei määritelty tarkasti.
Jakolaskennan avulla laskettiin kriisivastaanottokäynnin yksikkökustannukset vuosilta 2019–2023. Toimintolaskennan avulla laskettiin kriisityöntekijän toteuttaman kriisivastaanottokäynnin kustannus vuodelta 2023. Sen avulla laskettiin myös kriisi- ja vapaaehtoistyöntekijän toteuttaman vertaistukiryhmän, MIELI-kriisipuhelimen puhelun ja Sekaisin chat-keskustelun kustannukset vuodelta 2023. Toimeksiantajalle laadittiin laskentataulukot ja kirjallinen ohjeistus laskentamenetelmien käytöstä.
Mahdollisena jatkokehittämisaiheena olisi laskea MIELI Kainuun mielenterveys ry:n kustannuksia jako- ja toimintolaskennan avulla. Toisena aiheena olisi arvioida kriisityön vaikuttavuutta. Lisäksi voisi tutkia LEAN-menetelmän hyödyntämistä Kainuun kriisikeskuksen toiminnan kehittämisessä.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsitteli sisäistä laskentatoimea, kustannuslaskentaa ja kustannuslaskentamenetelmiä. Kustannuslaskentamenetelmien teoriaosuus käsitteli jako- ja toimintolaskentaa. Toimeksiantajana toimiva Kainuun kriisikeskus kuuluu kansalaisjärjestöön, joten työssä kuvattiin yhdistystoimintaa ja kriisityötä. Teoriaosuudessa tarkasteltiin lisäksi organisaation tuottavuuteen, taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Teoriaosuudet valittiin tukemaan opinnäytetyön aihetta, jotta kriisikeskuksen taloudellista toimintaa voitiin arvioida teoriaan pohjautuen. Teoreettisessa osuudessa hyödynnettiin alan teoriakirjallisuutta, tutkimuksia ja artikkeleja.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistehtävänä. Kustannuslaskenta toteutettiin jako- ja toimintolaskennan avulla. Laskelmissa hyödynnettiin Kainuun kriisikeskuksen tilinpäätöstietoja ja tilastotietoja vuosilta 2019–2023. Kainuun kriisikeskuksen toiminnasta saatiin tietoa haastattelemalla kriisikeskuksen johtajaa ja hallituksen varapuheenjohtajaa. Osa laskelmissa tarvittavista taustatiedoista kerättiin Kainuun kriisikeskuksen kriisityöntekijöiltä kyselyn avulla. Kehittämistehtävän pääpaino oli kehittämistyössä, joten selkeitä aineiston analyysin menetelmiä ei määritelty tarkasti.
Jakolaskennan avulla laskettiin kriisivastaanottokäynnin yksikkökustannukset vuosilta 2019–2023. Toimintolaskennan avulla laskettiin kriisityöntekijän toteuttaman kriisivastaanottokäynnin kustannus vuodelta 2023. Sen avulla laskettiin myös kriisi- ja vapaaehtoistyöntekijän toteuttaman vertaistukiryhmän, MIELI-kriisipuhelimen puhelun ja Sekaisin chat-keskustelun kustannukset vuodelta 2023. Toimeksiantajalle laadittiin laskentataulukot ja kirjallinen ohjeistus laskentamenetelmien käytöstä.
Mahdollisena jatkokehittämisaiheena olisi laskea MIELI Kainuun mielenterveys ry:n kustannuksia jako- ja toimintolaskennan avulla. Toisena aiheena olisi arvioida kriisityön vaikuttavuutta. Lisäksi voisi tutkia LEAN-menetelmän hyödyntämistä Kainuun kriisikeskuksen toiminnan kehittämisessä.