Työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa
Jokinen, Tiia; Tomperi, Hanna (2024)
Jokinen, Tiia
Tomperi, Hanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052918067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052918067
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa. Työn toimeksiantajana toimi kahdeksan varhaiskasvatusyksikköä Uudenmaan alueella. Työn tarkoituksena oli selvittää, kuinka näiden varhaiskasvatusyksiköiden henkilökunta kokee työssäjaksamisen tällä hetkellä ja mitkä tekijät heikentävät varhaiskasvatuksen henkilöstön työssäjaksamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä työhyvinvointia tuottamalla varhaiskasvatusyksiköille uutta tietoa henkilöstön tämänhetkisestä työhyvinvoinnista ja tekijöistä, jotka eniten heikentävät henkilöstön työhyvinvointia.
Opinnäytetyön toimeksiantajina toimiviin varhaiskasvatusyksiköihin toteutettiin määrällinen kysely henkilöstön tämänhetkisestä työhyvinvoinnista. Aineistonkeruutavaksi valittiin verkkokysely ja kyselyyn vastasi yhteensä 58 varhaiskasvatuksen työntekijää. Tulosten analysoinnissa käytettiin määrällisen tutkimuksen periaatteita ja avointen kysymysten vastaukset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin.
Tietoperustassa käytiin aluksi läpi varhaiskasvatuksen tarkoitusta ja tavoitteita sekä varhaiskasvatuksessa toimivien ammattilaisten työrooleja. Tämän jälkeen perehdyttiin työhyvinvointiin ja asioihin, joista hyvä työhyvinvointi rakentuu. Tietoperustassa paneuduttiin myös erityisesti varhaiskasvatuksen työhyvinvointia heikentäviin tekijöihin.
Selvityksen tuloksista kävi ilmi, että vastaajat kokivat tämänhetkisen työhyvinvointinsa pääosin hyväksi. Ristiintaulukoidessa huomattiin, että varhaiskasvatuksen opettajat kokivat työssään enemmän kiirettä kuin varhaiskasvatuksen lastenhoitajat. Esille nousi useasti myös varhaiskasvatuksen opettajien suunnitteluajan vähyys tai sen puute. Sekä varhaiskasvatuksen opettajat että varhaiskasvatuksen lastenhoitajat olivat tyytymättömiä palkkaan, mutta tyytymättömyys korostui erityisesti varhaiskasvatuksen lastenhoitajien vastauksissa.
Tuloksista löytyi samankaltaisuuksia esimerkiksi palkkauksen, suunnitteluajan ja työn määrän osalta verrattuna aiempiin varhaiskasvatuksesta tehtyihin tutkimuksiin. Keskittymällä varhaiskasvatusalan veto- ja pitovoimatekijöihin, kuten oikeanlaiseen henkilöstörakenteeseen, palkkaukseen, työhyvinvoinnin edistämiseen sekä työstä palautumisen mahdollistamiseen, voitaisiin työhyvinvointia varhaiskasvatusalalla edistää.
Opinnäytetyön toimeksiantajina toimiviin varhaiskasvatusyksiköihin toteutettiin määrällinen kysely henkilöstön tämänhetkisestä työhyvinvoinnista. Aineistonkeruutavaksi valittiin verkkokysely ja kyselyyn vastasi yhteensä 58 varhaiskasvatuksen työntekijää. Tulosten analysoinnissa käytettiin määrällisen tutkimuksen periaatteita ja avointen kysymysten vastaukset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin.
Tietoperustassa käytiin aluksi läpi varhaiskasvatuksen tarkoitusta ja tavoitteita sekä varhaiskasvatuksessa toimivien ammattilaisten työrooleja. Tämän jälkeen perehdyttiin työhyvinvointiin ja asioihin, joista hyvä työhyvinvointi rakentuu. Tietoperustassa paneuduttiin myös erityisesti varhaiskasvatuksen työhyvinvointia heikentäviin tekijöihin.
Selvityksen tuloksista kävi ilmi, että vastaajat kokivat tämänhetkisen työhyvinvointinsa pääosin hyväksi. Ristiintaulukoidessa huomattiin, että varhaiskasvatuksen opettajat kokivat työssään enemmän kiirettä kuin varhaiskasvatuksen lastenhoitajat. Esille nousi useasti myös varhaiskasvatuksen opettajien suunnitteluajan vähyys tai sen puute. Sekä varhaiskasvatuksen opettajat että varhaiskasvatuksen lastenhoitajat olivat tyytymättömiä palkkaan, mutta tyytymättömyys korostui erityisesti varhaiskasvatuksen lastenhoitajien vastauksissa.
Tuloksista löytyi samankaltaisuuksia esimerkiksi palkkauksen, suunnitteluajan ja työn määrän osalta verrattuna aiempiin varhaiskasvatuksesta tehtyihin tutkimuksiin. Keskittymällä varhaiskasvatusalan veto- ja pitovoimatekijöihin, kuten oikeanlaiseen henkilöstörakenteeseen, palkkaukseen, työhyvinvoinnin edistämiseen sekä työstä palautumisen mahdollistamiseen, voitaisiin työhyvinvointia varhaiskasvatusalalla edistää.