Yhteisöllisyyden kehittäminen etä- ja hybridityössä
Järvinen, Sari (2024)
Järvinen, Sari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052918108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052918108
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yhteisöllisyyden nykytilaa etä- ja hybridityön näkökulmasta yhdessä valtion organisaatiossa. Tarkoituksena oli kartoittaa, mitä yhteisöllisyyden kehittämisen eteen on jo tehty, ja mitä yhteisöllisyyttä parantavaa toimintaa voisi vielä kehittää.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin yhteisöllisyyden määritelmää ja vaikutuksia sekä etätyön määritelmää ja siihen liittyviä hyötyjä ja haasteita. Lisäksi tarkasteltiin yleisesti sitä, kuinka paljon etätyötä tehdään Suomessa. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kyselytutkimus, jonka avulla voitiin tutkia koko henkilöstöä ja saatiin tietoa yhteisöllisyyden nykytilasta sekä kerättyä kehittämisehdotuksia.
Tutkielman lopputuloksena saatiin käsitys organisaation henkilöstön kokemasta yhteisöllisyyden nykytilasta, jo olemassa olevista käytännöistä yhteisöllisyyden parantamiseksi etä- ja hybridityössä sekä henkilöstön tarpeista yhteisöllisten kohtaamisten lisäämiseksi. Johtopäätöksenä todettiin, että niin työasioihin liittyvät kuin vapaamuotoisetkin, säännölliset kohtaamiset edesauttavat yhteisöllisyyden kehittymistä työyhteisössä. Se edesauttaa työtovereiden välistä yhteydenpitoa ja työhön liittyvien haasteiden ratkomista yhdessä. Kehitysehdotuksena organisaatio voisi pyrkiä mahdollistamaan yksiköittäin lisää toivottuja etä- tai hybridikohtaamisia siten, että kaikki osallistujat huomioidaan tasapuolisesti. Ehdotuksista on mahdollista saada ideoita uudenlaisiin kohtaamisiin, jotka parantavat yhteisöllisyyden kokemusta henkilöstön keskuudessa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin yhteisöllisyyden määritelmää ja vaikutuksia sekä etätyön määritelmää ja siihen liittyviä hyötyjä ja haasteita. Lisäksi tarkasteltiin yleisesti sitä, kuinka paljon etätyötä tehdään Suomessa. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kyselytutkimus, jonka avulla voitiin tutkia koko henkilöstöä ja saatiin tietoa yhteisöllisyyden nykytilasta sekä kerättyä kehittämisehdotuksia.
Tutkielman lopputuloksena saatiin käsitys organisaation henkilöstön kokemasta yhteisöllisyyden nykytilasta, jo olemassa olevista käytännöistä yhteisöllisyyden parantamiseksi etä- ja hybridityössä sekä henkilöstön tarpeista yhteisöllisten kohtaamisten lisäämiseksi. Johtopäätöksenä todettiin, että niin työasioihin liittyvät kuin vapaamuotoisetkin, säännölliset kohtaamiset edesauttavat yhteisöllisyyden kehittymistä työyhteisössä. Se edesauttaa työtovereiden välistä yhteydenpitoa ja työhön liittyvien haasteiden ratkomista yhdessä. Kehitysehdotuksena organisaatio voisi pyrkiä mahdollistamaan yksiköittäin lisää toivottuja etä- tai hybridikohtaamisia siten, että kaikki osallistujat huomioidaan tasapuolisesti. Ehdotuksista on mahdollista saada ideoita uudenlaisiin kohtaamisiin, jotka parantavat yhteisöllisyyden kokemusta henkilöstön keskuudessa.