Esihenkilön vuorovaikutustaitojen osa-alueet osana työyhteisöä: työntekijän näkökulma
Lehtonen, Sirpa (2024)
Lehtonen, Sirpa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119036
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119036
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli analysoida case-yrityksen viimeisimmän työtyytyväisyystutkimuksen tuloksia, jotka osoittivat työmotivaation, työnhallinnan ja työskentelyedellytysten olevan korkealla tasolla sekä tutkia millä tavoin näissä on onnistuttu. Tässä tutkimuksessa keskityttiin syventämään näitä teemoja ja tarkastelemaan esihenkilöiden vuorovaikutusta sekä luottamusta työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa paneuduttiin erityisesti luottamuksen, palautteen antamisen sekä työntekijöiden arvostamisen teemoihin. Teemahaastattelujen avulla pyrittiin selvittämään, miten nämä teemat konkreettisesti ilmenevät työympäristössä ja mikä on niiden vaikutus ollut tutkittavaan aiheeseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa painotettiin kehityksellistä näkökulmaa. Tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua ja sisällönanalyysiä tutkimusmenetelminä. Teoreettisena taustana hyödynnettiin useita lähteitä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Haastatteluihin osallistui viisi työntekijää case-organisaatiosta, jotka tarjosivat syvällistä tietoa keskeisestä tekijästä yrityksen kokonaislaatuisesta vuorovaikutuksesta.
Haastatteluaineiston analyysin perusteella havaittiin, että case-yrityksessä esihenkilötyöskentely, positiivinen ilmapiiri, palautteenanto sekä yleinen viihtyvyys ovat säilyneet hyvällä tasolla. Näiden tulosten pohjalta case-yritys voi jatkaa nykyisen johtamistason ylläpitämistä tai hakea keinoja sen parantamiseksi esimerkiksi tulevissa palavereissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena ei ole esittää konkreettisia kehitysideoita, vaan pikemminkin tarkastella lähtötilannetta työtyytyväisyystutkimuksen tulosten valossa ja pohtia, miten case-yritys voisi hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa painotettiin kehityksellistä näkökulmaa. Tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua ja sisällönanalyysiä tutkimusmenetelminä. Teoreettisena taustana hyödynnettiin useita lähteitä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Haastatteluihin osallistui viisi työntekijää case-organisaatiosta, jotka tarjosivat syvällistä tietoa keskeisestä tekijästä yrityksen kokonaislaatuisesta vuorovaikutuksesta.
Haastatteluaineiston analyysin perusteella havaittiin, että case-yrityksessä esihenkilötyöskentely, positiivinen ilmapiiri, palautteenanto sekä yleinen viihtyvyys ovat säilyneet hyvällä tasolla. Näiden tulosten pohjalta case-yritys voi jatkaa nykyisen johtamistason ylläpitämistä tai hakea keinoja sen parantamiseksi esimerkiksi tulevissa palavereissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena ei ole esittää konkreettisia kehitysideoita, vaan pikemminkin tarkastella lähtötilannetta työtyytyväisyystutkimuksen tulosten valossa ja pohtia, miten case-yritys voisi hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia tulevaisuudessa.