Asunnottomien ihmisten digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen arjessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä on digiosallisuus ja -syrjäytyminen sekä miten digiosallisuus ja -syrjäytyminen näyttäytyy asunnottomien henkilöiden arjessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä kootusti ammattilaisten tietämystä asunnottomien digisyrjäytymisestä ja digiosallisuuden vahvistamisesta, jotta asiakasryhmälle suunnatut palvelut osattaisiin suunnitella tarkoituksenmukaisemmin. Tutkimuskysymyksiksi muotoutui, millaisia digisyrjäytymistä aiheuttavia haasteita asunnottomien elämässä on ja miten digiosallisuutta pyritään vahvistamaan asunnottomien parissa konkretian tasolla.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aihe on erittäin ajankohtainen ja tutkimusaineisto rakentui kuudesta ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyöstä, joiden tueksi mukaan otettiin tutkimuksia, aiheeseen liittyvien hankkeiden loppuraportteja ja toimintamalliesittelyjä sekä erilaisia julkaisuja, artikkeleita ja selvityksiä. Teoriaosuus käsittelee asunnottomuutta, asunto ensin -mallia, digitalisaatiota, digiosallisuutta ja -syrjäytymistä sekä digitukea.

Asunnottomien digiosallisuuteen ja -syrjäytymiseen on alettu kiinnittää huomiota laajemmin vasta lähiaikoina, ja asiakaskunnan erityispiirteiden huomioonottaminen on vasta alkutekijöissään. Vastauksena ensimmäiseen tutkimuskysymykseen löydettiin kuusi kokonaisuutta, jotka aiheuttavat haasteita asunnottomien ihmisten elämässä: digitaidottomuus, elämänhallintataitojen puute ja voimattomuus, internetyhteyden, latauspisteiden ja laitteiden puute sekä varattomuus, sähköisen asioinnin välineiden puute, vahva stigma ja osallisuuden kokemuksen puute ja saavutettavuuden haasteet.

Ratkaisuksi haasteisiin ja digiosallisuutta vahvistamaan esitettiin seuraavia asioita: digituki, työntekijöiden lisäkoulutus, kansalaistoimisto, kansalaislaite ja avoin nettiyhteys, palveluiden helppokäyttöisyys ja asiakkaiden mukaan ottaminen palveluiden suunnitteluun.

The purpose of the thesis was to find out what digital inclusion and digital exclusion are and how it manifests itself in the everyday life of homeless people. The aim of the thesis was to collectively increase the knowledge of professionals about the digital exclusion of the homeless and the strengthening of digital inclusion, so that the services aimed at this customer group could be planned more appropriately.

In this thesis descriptive literature review was used as the research method. Due to the topicality of the theme, the research material consisted of six master’s degree theses, which were supported by final reports and operating model presentations of projects related to the topic, as well as various publications, articles, and reports. The theory part deals with homelessness, the housing first -model, digitalization, digital inclusion, digital exclusion, and digital support.

In the planning of services for homeless people, attention has only recently started to be paid to the special characteristics of the client group. In addition to the digital exclusion of the elderly and young people, efforts are now being made to enable the digital inclusion of those living on the margins of society. In response to the first research question, six entities were found that cause challenges in the lives of homeless people: digital illiteracy, lack of life management skills and powerlessness, lack of internet connection, charging points and devices and lack of resources, lack of electronic business tools, strong stigma, and lack of experience of inclusion and accessibility challenges.

The following issues were presented as a solution to the challenges and to strengthen digital inclusion: assisted digital support, additional training for employees, community office, citizen's device and open internet connection, ease of use of services and involving customers in the planning of services.