Kestävyysraportoinnin merkitys pienille ja keskisuurille yrityksille
Lappalainen, Anu (2024)
Lappalainen, Anu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119264
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119264
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toimeksiantaja yritykselle ymmärrys kestävyysraportoinnin merkityksestä heidän yritykselleen sekä luoda pohja olennaisuusanalyysin tekemiselle osana kestävyysraportoinnin aloitusta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä pk-yritysten ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä, joita kohdistuu pk-yritysten kestävyysraportointia kohtaan ja näin ollen hyödyntää kerättyä dataa olennaisuusanalyysin aloitukseen. Työelämän yhteistyökumppanina tässä työssä toimi hämeenlinnalainen, valmistavan metalliteollisuuden yritys Ionix Oy.
Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee ensin yritysvastuuta sekä yritysvastuuraportointia (käytetään myös nimeä kestävyysraportointi tai vastuullisuusraportointi) yleisellä tasolla. Näiden lisäksi tietoperustassa paneudutaan juuri voimaan tulleeseen Euroopan kestävyysraportointidirektiiviin sekä kestävyysraportointistandardeihin. Lisäksi tietoperusta käsittelee muita kestävyysraportointiin vaikuttavia viitekehyksiä, sekä yhtenä tärkeimpänä tekijänä olennaisuusanalyysin ja siihen vaikuttavan sidosryhmäteorian. Näiden jälkeen tuodaan esiin yritysvastuun ja kestävyysraportoinnin merkitystä pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta.
Kestävyysraportointi ja sen merkitys tulee kasvamaan pk-yrityksissä, koska tällä hetkellä velvoittava lainsäädäntö kohdistuu isoihin yrityksiin, ja valuu näin ollen hankintaketjuja pitkin myös pienempiin yrityksiin. Tämän opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus tehtiin laadullisena tutkimuksena ja sen tarkoituksena oli saada asiantuntijahaastatteluja hyödyntäen ulkoisten sidosryhmien näkökulmia sekä odotuksia pk-yritysten kestävyysraportointia kohtaan. Opinnäytetyön haastattelut valittiin eliittiotannalla ja haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastateltavien valinnoissa kriteerinä olivat oman alansa asiantuntijuus kestävyysteemoissa.
Tutkimustuloksissa oli selkeästi nähtävissä se, että kestävyysraportoinnilla on merkitystä. Se, että millaiseksi se tulee pk-yritysten puolelta muodostumaan, oli vielä tutkimuksen perusteella odottavalla kannalla. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että kestävyysraportoinnilla ja kestävien liiketoimien edistämisellä on mahdollista luoda kilpailuetua suhteessa niihin toimijoihin, jotka eivät tee kestävyysraportointia. Tämä tuli eniten esiin hankintaketjujen näkökulmasta, jota painotettiin sekä tietoperustassa että jokaisessa haastattelussa. Lainsäädännölliset velvoitteet, jotka kohdistuvat isoihin yritykseen, tulevat hankintaketjujen kautta merkityksellisiksi myös alihankkijoihin. Mahdolliset toimittajien muutokset hankintaketjuissa tulee nähdä pk-yrityksissä liiketoiminnan riskien sijaan uusina liiketoiminnan mahdollisuuksina.
Tutkimuksen tulosten osalta kehittämisehdotuksena nousi olennaisuusanalyysi sekä sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön nostaminen toimeksiantajayrityksen liiketoimintastrategian keskiöön. Olennaisuusanalyysin sekä sen kautta tehtävän kestävyysraportoinnin avulla yritys pystyy tunnistamaan omaan toimialaan sekä liiketoimintaan liittyviä riskejä sekä mahdollisuuksia. Näiden avulla pystytään myös tunnistamaan mahdolliset tarpeet muuttaa omaa liiketoimintastrategiaa, pysymään mukana kilpailutuksissa sekä luomaan liiketoiminnan jatkuvuus. The aim of this thesis was to create an understanding of sustainability reporting for the client company and to do the groundwork for conducting materiality analysis as part of initiating sustainability reporting. The purpose of the thesis was to gather the perspectives of external stakeholders of SMEs regarding sustainability reporting and thus utilize the collected data for commencing materiality analysis. The industrial partner in this thesis was Ionix Oy, a manufacturing company based in Hämeenlinna.
The theoretical framework of the thesis initially addresses corporate social responsibility and CSR reporting (also referred to as sustainability reporting or responsible reporting) at a general level. In addition to these, the theoretical framework dives into the recently enacted European sustainability reporting directive and sustainability reporting standards. Furthermore, the theoretical framework also presents other frameworks influencing sustainability reporting, one of the most significant factors in this theoretical framework being materiality analysis and stakeholder theory. Subsequently, the significance of corporate social responsibility and sustainability reporting from the perspective of small and medium-sized enterprises (SMEs) is highlighted.
Sustainability reporting and its significance are expected to increase among SMEs because current mandatory legislation primarily targets large companies, which then flows down through supply chains to smaller companies. The empirical part of this thesis was conducted as qualitative research, aiming to gather the perspectives and expectations of external stakeholders on sustainability reporting by SMEs through expert interviews. The interviewees were selected through purposive sampling, and the interviews were semistructured thematic interviews. The selection criterion for interviewees was their expertise in sustainability themes.
The research results clearly indicated the significance of sustainability reporting. However, in which form it will take place for SMEs, was still undetermined based on the research. There was an agreement that sustainability reporting and promoting sustainable business practices could create a competitive advantage compared to those companies that do not engage in sustainability reporting. This came out particularly from the perspective of supply chains, which was shown both in the theoretical framework and in each interview. Legislative obligations that are targeting large companies become relevant for subcontractors through supply chains. Possible changes in suppliers within supply chains should be seen in SMEs not as business risks but as new business opportunities.
As a development proposal based on the research results, materiality analysis and collaboration with stakeholders were suggested to be made the central tenets of the client company's business strategy. Through materiality analysis and subsequent sustainability reporting, the company can identify risks and opportunities related to its industry and business. These insights can also help to identify potential needs to change the business strategy, stay competitive in tenders, and ensure business continuity.
Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee ensin yritysvastuuta sekä yritysvastuuraportointia (käytetään myös nimeä kestävyysraportointi tai vastuullisuusraportointi) yleisellä tasolla. Näiden lisäksi tietoperustassa paneudutaan juuri voimaan tulleeseen Euroopan kestävyysraportointidirektiiviin sekä kestävyysraportointistandardeihin. Lisäksi tietoperusta käsittelee muita kestävyysraportointiin vaikuttavia viitekehyksiä, sekä yhtenä tärkeimpänä tekijänä olennaisuusanalyysin ja siihen vaikuttavan sidosryhmäteorian. Näiden jälkeen tuodaan esiin yritysvastuun ja kestävyysraportoinnin merkitystä pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta.
Kestävyysraportointi ja sen merkitys tulee kasvamaan pk-yrityksissä, koska tällä hetkellä velvoittava lainsäädäntö kohdistuu isoihin yrityksiin, ja valuu näin ollen hankintaketjuja pitkin myös pienempiin yrityksiin. Tämän opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus tehtiin laadullisena tutkimuksena ja sen tarkoituksena oli saada asiantuntijahaastatteluja hyödyntäen ulkoisten sidosryhmien näkökulmia sekä odotuksia pk-yritysten kestävyysraportointia kohtaan. Opinnäytetyön haastattelut valittiin eliittiotannalla ja haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastateltavien valinnoissa kriteerinä olivat oman alansa asiantuntijuus kestävyysteemoissa.
Tutkimustuloksissa oli selkeästi nähtävissä se, että kestävyysraportoinnilla on merkitystä. Se, että millaiseksi se tulee pk-yritysten puolelta muodostumaan, oli vielä tutkimuksen perusteella odottavalla kannalla. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että kestävyysraportoinnilla ja kestävien liiketoimien edistämisellä on mahdollista luoda kilpailuetua suhteessa niihin toimijoihin, jotka eivät tee kestävyysraportointia. Tämä tuli eniten esiin hankintaketjujen näkökulmasta, jota painotettiin sekä tietoperustassa että jokaisessa haastattelussa. Lainsäädännölliset velvoitteet, jotka kohdistuvat isoihin yritykseen, tulevat hankintaketjujen kautta merkityksellisiksi myös alihankkijoihin. Mahdolliset toimittajien muutokset hankintaketjuissa tulee nähdä pk-yrityksissä liiketoiminnan riskien sijaan uusina liiketoiminnan mahdollisuuksina.
Tutkimuksen tulosten osalta kehittämisehdotuksena nousi olennaisuusanalyysi sekä sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön nostaminen toimeksiantajayrityksen liiketoimintastrategian keskiöön. Olennaisuusanalyysin sekä sen kautta tehtävän kestävyysraportoinnin avulla yritys pystyy tunnistamaan omaan toimialaan sekä liiketoimintaan liittyviä riskejä sekä mahdollisuuksia. Näiden avulla pystytään myös tunnistamaan mahdolliset tarpeet muuttaa omaa liiketoimintastrategiaa, pysymään mukana kilpailutuksissa sekä luomaan liiketoiminnan jatkuvuus.
The theoretical framework of the thesis initially addresses corporate social responsibility and CSR reporting (also referred to as sustainability reporting or responsible reporting) at a general level. In addition to these, the theoretical framework dives into the recently enacted European sustainability reporting directive and sustainability reporting standards. Furthermore, the theoretical framework also presents other frameworks influencing sustainability reporting, one of the most significant factors in this theoretical framework being materiality analysis and stakeholder theory. Subsequently, the significance of corporate social responsibility and sustainability reporting from the perspective of small and medium-sized enterprises (SMEs) is highlighted.
Sustainability reporting and its significance are expected to increase among SMEs because current mandatory legislation primarily targets large companies, which then flows down through supply chains to smaller companies. The empirical part of this thesis was conducted as qualitative research, aiming to gather the perspectives and expectations of external stakeholders on sustainability reporting by SMEs through expert interviews. The interviewees were selected through purposive sampling, and the interviews were semistructured thematic interviews. The selection criterion for interviewees was their expertise in sustainability themes.
The research results clearly indicated the significance of sustainability reporting. However, in which form it will take place for SMEs, was still undetermined based on the research. There was an agreement that sustainability reporting and promoting sustainable business practices could create a competitive advantage compared to those companies that do not engage in sustainability reporting. This came out particularly from the perspective of supply chains, which was shown both in the theoretical framework and in each interview. Legislative obligations that are targeting large companies become relevant for subcontractors through supply chains. Possible changes in suppliers within supply chains should be seen in SMEs not as business risks but as new business opportunities.
As a development proposal based on the research results, materiality analysis and collaboration with stakeholders were suggested to be made the central tenets of the client company's business strategy. Through materiality analysis and subsequent sustainability reporting, the company can identify risks and opportunities related to its industry and business. These insights can also help to identify potential needs to change the business strategy, stay competitive in tenders, and ensure business continuity.