Kestävyyden kompassi : maaseutumatkailuyrittäjän käsikirja
Editoija
Blinnikka, Petra
Hauvala, Hanna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-362-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-362-9
Tiivistelmä
Maaseutu tarjoaa luontaisia edellytyksiä kestävän matkailun toteuttamiseen kuten luonnon, maiseman, kulttuurin, tarinat ja ihmiset. Maaseutumatkailu on kiinteä ja tärkeä osa paikallista toimintaympäristöä, kulttuuria ja taloutta. Maaseutumatkailuyritykset ovat lähinnä mikro- tai perheyrityksiä. Yritysten palvelutarjooma on usein monipuolista: majoitusta, kokous- ja juhlapalveluita, aterioita, ohjelmapalveluja ja kursseja. Palveluiden keskiössä on lähes aina luonto ja oman paikkakunnan tarjonta. Maaseutumatkailuyritykset ymmärtävät kiitettävän hyvin monipuolisen toimintaympäristön, paikallisuuden ja asiakaslähtöisyyden merkityksen kannattavassa liiketoiminnassa. Samoin kuin sen, että huomioimalla kestävyyden eri ulottuvuuksia, nämä kriittiset menestymiseen tarvittavat resurssit tulevat säilymään tai jopa paranemaan sekä tuottamaan lisämyyntiä ja -arvoa asiakkaille.
Tässä käsikirjassa kestävyyttä tarkastellaan maaseutumatkailuyrittäjän liiketoiminnan näkökulmasta keskittyen kulttuuriseen, sosiaaliseen ja ekologiseen ulottuvuuteen. Käsikirjan kompassin ilmansuunnat kuvaavat kahdeksaa liiketoimintasuunnitelman osa-aluetta: liikeidea, fyysinen toimintaympäristö, henkilöstö, yhteisöllisyys ja yhteistyö, tuotekehitys, tuotanto ja seuranta, markkinointiviestintä sekä talous ja kannattavuus. Osa-alueet sisältävät tietoa, esimerkkejä ja vinkkejä yrittäjälle siitä, kuinka kestävyyden eri ulottuvuuksia voitaisiin sisällyttää liiketoiminnan eri osa-alueisiin. Jokaiseen ilmansuuntaan on myös tarjolla erillisessä työkirjassa helppokäyttöisiä tehtävärasteja. Näiden rastien avulla voidaan konkreettisesti kehittää yritystoiminnan osa-alueita kestävyysnäkökulmasta.
Tämä käsikirja sekä siihen liittyvä Kestävyyden kompassi – maaseutumatkailuyrittäjän työkirja ovat syntyneet Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun (KESMA II) -hankkeen tuloksena yhteistyössä hankkeen projektihenkilöstön ja 30 maaseutumatkailuyrityksen kanssa. Hanke on toteutettu Keski-Suomen, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Etelä-Savon alueilla Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Lahden ammattikorkeakoulun sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä 1.1.2013–31.12.2014. Mukana olleet maaseutumatkailuyritykset ovat toimineet hankkeen työkalujen ja menetelmien testaajina ja antaneet täten äärimmäisen tärkeää käyttäjätietoa hankkeen toteuttajille. Hanke on saanut rahoituksensa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja rahoittajana on toiminut Keski-Suomen ELY-keskus.
Tässä käsikirjassa kestävyyttä tarkastellaan maaseutumatkailuyrittäjän liiketoiminnan näkökulmasta keskittyen kulttuuriseen, sosiaaliseen ja ekologiseen ulottuvuuteen. Käsikirjan kompassin ilmansuunnat kuvaavat kahdeksaa liiketoimintasuunnitelman osa-aluetta: liikeidea, fyysinen toimintaympäristö, henkilöstö, yhteisöllisyys ja yhteistyö, tuotekehitys, tuotanto ja seuranta, markkinointiviestintä sekä talous ja kannattavuus. Osa-alueet sisältävät tietoa, esimerkkejä ja vinkkejä yrittäjälle siitä, kuinka kestävyyden eri ulottuvuuksia voitaisiin sisällyttää liiketoiminnan eri osa-alueisiin. Jokaiseen ilmansuuntaan on myös tarjolla erillisessä työkirjassa helppokäyttöisiä tehtävärasteja. Näiden rastien avulla voidaan konkreettisesti kehittää yritystoiminnan osa-alueita kestävyysnäkökulmasta.
Tämä käsikirja sekä siihen liittyvä Kestävyyden kompassi – maaseutumatkailuyrittäjän työkirja ovat syntyneet Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun (KESMA II) -hankkeen tuloksena yhteistyössä hankkeen projektihenkilöstön ja 30 maaseutumatkailuyrityksen kanssa. Hanke on toteutettu Keski-Suomen, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Etelä-Savon alueilla Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Lahden ammattikorkeakoulun sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä 1.1.2013–31.12.2014. Mukana olleet maaseutumatkailuyritykset ovat toimineet hankkeen työkalujen ja menetelmien testaajina ja antaneet täten äärimmäisen tärkeää käyttäjätietoa hankkeen toteuttajille. Hanke on saanut rahoituksensa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja rahoittajana on toiminut Keski-Suomen ELY-keskus.