Positiivisen johtamisen keinot ja vaikutukset opettajan työhyvinvointiin ja ryhmän ohjaukseen Case: Stadin ammatti- ja aikuisopisto
Männistö, Nina (2024)
Männistö, Nina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119350
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119350
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tunnistaa positiivisen johtamisen keinot ja niiden kehittävät vaikutukset ryhmänohjaajan omia vahvuuksia ryhmänohjauksessa ja työhyvinvoinnissa. Opin-näytetyön tavoite oli kehittää positiivisen johtamisen keinoilla ryhmänohjaajan työhyvinvointia sekä tutkia työhyvinvoinnin vaikutuksia ryhmän ohjaukseen. Työelämäyhteistyö-kumppanina toimi Stadin ammatti- ja aikuisopiston yhden toimipisteen hiusalan opettajat.
Tietoperustan keskeisiin käsitteisiin sisältyvät positiivinen johtaminen, työhyvinvointi sekä ryhmän ohjaus. Käsitteet oli avattu tarkoituksenmukaisesti. Käsitteiden merkityssisältö, tausta ja yhteys tutkittavaan aiheeseen oli avattu tarpeellisilta osin. Lisäksi käsitteisiin mahdollisesti liittyvät menetelmät, joilla niitä voidaan hyödyntää positiivisessa johtamisessa, oli käsitelty keskeisiltä osin. Opinnäytetyössä oli hyödynnetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineiston keräämiseen oli käytetty laadullisia menetelmiä, kyselyä sekä ryhmähaastatteluja. Ryhmänohjaajien tietämystä aiheesta on tutkittu Forms-kyselyn avulla. Koulutuskahvilan avulla lisättiin ymmärrystä positiivisesta johtamisesta ja sen mahdollisuuksista. Tämän jälkeen pidettiin ryhmähaastattelu, jonka tarkoituksena oli löytää keinoja positiiviseen ryhmänohjaukseen ja työssäjaksamiseen hyödyntäen jokaisen omia vahvuuksia ja keinoja.
Tulosten perusteella opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin löydettiin vastaukset, ja tulokset olivat tietoperustan kanssa yhtenevät. Ensinnäkin tulokset osoittavat, että positiivinen johtaminen ryhmänohjaajana tuo näkyväksi henkilökohtaiset vahvuudet ja työn merkityksellisyyden. Toisekseen henkilöt tunnistavat yksilökohtaiset kehittämiskohteensa, minkä lisäksi vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Haastattelujen pohjalta kehitettiin kuuden julisteen sarja, jonka tarkoitus oli tehdä näkyväksi käytössä olevia vahvuuksia ja piilossa olevia mahdollisuuksia, ja kannustaa niiden aktivoimista käytäntöön.
Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella, tulisi jakaa tietoa positiivisesta johtamisesta kaikille organisaation opettajille. Erityisen hyödyllistä olisi jakaa tietoa ohjaajille, jotta he voisivat hyödyntää keinoja koulutussopimusjaksoilla tai kodin ja oppilaitoksen välisessä yhteistyössä.
Tietoperustan keskeisiin käsitteisiin sisältyvät positiivinen johtaminen, työhyvinvointi sekä ryhmän ohjaus. Käsitteet oli avattu tarkoituksenmukaisesti. Käsitteiden merkityssisältö, tausta ja yhteys tutkittavaan aiheeseen oli avattu tarpeellisilta osin. Lisäksi käsitteisiin mahdollisesti liittyvät menetelmät, joilla niitä voidaan hyödyntää positiivisessa johtamisessa, oli käsitelty keskeisiltä osin. Opinnäytetyössä oli hyödynnetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineiston keräämiseen oli käytetty laadullisia menetelmiä, kyselyä sekä ryhmähaastatteluja. Ryhmänohjaajien tietämystä aiheesta on tutkittu Forms-kyselyn avulla. Koulutuskahvilan avulla lisättiin ymmärrystä positiivisesta johtamisesta ja sen mahdollisuuksista. Tämän jälkeen pidettiin ryhmähaastattelu, jonka tarkoituksena oli löytää keinoja positiiviseen ryhmänohjaukseen ja työssäjaksamiseen hyödyntäen jokaisen omia vahvuuksia ja keinoja.
Tulosten perusteella opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin löydettiin vastaukset, ja tulokset olivat tietoperustan kanssa yhtenevät. Ensinnäkin tulokset osoittavat, että positiivinen johtaminen ryhmänohjaajana tuo näkyväksi henkilökohtaiset vahvuudet ja työn merkityksellisyyden. Toisekseen henkilöt tunnistavat yksilökohtaiset kehittämiskohteensa, minkä lisäksi vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Haastattelujen pohjalta kehitettiin kuuden julisteen sarja, jonka tarkoitus oli tehdä näkyväksi käytössä olevia vahvuuksia ja piilossa olevia mahdollisuuksia, ja kannustaa niiden aktivoimista käytäntöön.
Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella, tulisi jakaa tietoa positiivisesta johtamisesta kaikille organisaation opettajille. Erityisen hyödyllistä olisi jakaa tietoa ohjaajille, jotta he voisivat hyödyntää keinoja koulutussopimusjaksoilla tai kodin ja oppilaitoksen välisessä yhteistyössä.