Finnair Technical Services Oy:n sisäisen työturvallisuusviestinnän kehittäminen
Nykänen, Sonja (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119459
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö keskittyy sisäisen työturvallisuusviestinnän kehittämiseen Finnair Technical Services Oy:ssä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa toimeksiantajan sisäisen työturvallisuusviestinnän nykytilanne ja laatia ehdotuksia viestinnän kehittämistoimenpiteiksi. Opinnäytetyö käsittelee työturvallisuuteen liittyvää tiedotusta sekä johdon ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta. Opinnäytetyön piirissä olivat lentokonehuollossa sekä taustakorjaamoilla työskentelevät mekaanikot ja asentajat.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka tietoperusta muodostuu työturvallisuuslainsäädännöstä, työturvallisuus ja -terveysjärjestelmien standardista SFS-ISO 45001 sekä viestinnän ja työturvallisuuden johtamisen ammattikirjallisuudesta. Työturvallisuusviestintää ohjaa lainsäädäntö, mutta myös viestinnän merkittävä rooli osana työturvallisuuden johtamista. Viestinnän kentällä työturvallisuusviestintä sijoittuu osaksi työyhteisöviestintää. Kehittämistyön aikana työturvallisuusviestinnän tilannetta kartoitettiin kahdella aineistonkeruumenetelmällä, jotka olivat kysely ja haastattelu. Kyselyllä selvitettiin lentokonehuollon ja taustakorjaamojen työntekijöiden kokemusta ja haastatteluilla esihenkilö- ja johtopositioissa olevien näkemystä.
Aineistonkeruun tuloksissa havaittiin työntekijöiden käsityksen työturvallisuutta koskevasta tiedonsaannista olevan pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Vahvistusta viestintään voidaan harkita yksittäisten aihealueiden osalta. Turvallisuuskulttuuri koettiin hyväksi. Operatiivisen johdon sitoutumisen turvallisuuteen koettiin olevan ylintä johtoa korkeammalla tasolla. Toisaalta operatiivisen johdon sitoutumisen ei aina näkynyt jokapäiväisessä työskentelyssä, ja turvallisuusjohtaminen koettiin epätasalaatuiseksi. Työntekijät olivat kiinnostuneita erityisesti työpaikalla sattuvista työtapaturmista, läheltä piti -tilanteista sekä turvallisuusparannuksista ja toivoivat näille lisää näkyvyyttä viestinnässä. Johdon tahtotilana oli kokonaisvaltaisen toimintakulttuurin kehittäminen, johon liittyi raportointikulttuurin vahvistaminen entisestään.
Tulosten perusteella esitetyt kehittämistoimenpiteet keskittyvät johtamisviestinnän kehittämiseen, viestinnän suunnittelun, sisällön ja kanavien käytön kehittämiseen sekä raportointikulttuurin vahvistamiseen. Erityisen tärkeää on operatiivisen johdon toiminnan johdonmukaisuus sekä tiedottamisen aktiivisuus ja tasalaatuisuus. Lisäksi kehittämistyön puitteissa laadittiin viestintämateriaaleja kehittämistyön aikana esiin nousseisiin tarpeisiin.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka tietoperusta muodostuu työturvallisuuslainsäädännöstä, työturvallisuus ja -terveysjärjestelmien standardista SFS-ISO 45001 sekä viestinnän ja työturvallisuuden johtamisen ammattikirjallisuudesta. Työturvallisuusviestintää ohjaa lainsäädäntö, mutta myös viestinnän merkittävä rooli osana työturvallisuuden johtamista. Viestinnän kentällä työturvallisuusviestintä sijoittuu osaksi työyhteisöviestintää. Kehittämistyön aikana työturvallisuusviestinnän tilannetta kartoitettiin kahdella aineistonkeruumenetelmällä, jotka olivat kysely ja haastattelu. Kyselyllä selvitettiin lentokonehuollon ja taustakorjaamojen työntekijöiden kokemusta ja haastatteluilla esihenkilö- ja johtopositioissa olevien näkemystä.
Aineistonkeruun tuloksissa havaittiin työntekijöiden käsityksen työturvallisuutta koskevasta tiedonsaannista olevan pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Vahvistusta viestintään voidaan harkita yksittäisten aihealueiden osalta. Turvallisuuskulttuuri koettiin hyväksi. Operatiivisen johdon sitoutumisen turvallisuuteen koettiin olevan ylintä johtoa korkeammalla tasolla. Toisaalta operatiivisen johdon sitoutumisen ei aina näkynyt jokapäiväisessä työskentelyssä, ja turvallisuusjohtaminen koettiin epätasalaatuiseksi. Työntekijät olivat kiinnostuneita erityisesti työpaikalla sattuvista työtapaturmista, läheltä piti -tilanteista sekä turvallisuusparannuksista ja toivoivat näille lisää näkyvyyttä viestinnässä. Johdon tahtotilana oli kokonaisvaltaisen toimintakulttuurin kehittäminen, johon liittyi raportointikulttuurin vahvistaminen entisestään.
Tulosten perusteella esitetyt kehittämistoimenpiteet keskittyvät johtamisviestinnän kehittämiseen, viestinnän suunnittelun, sisällön ja kanavien käytön kehittämiseen sekä raportointikulttuurin vahvistamiseen. Erityisen tärkeää on operatiivisen johdon toiminnan johdonmukaisuus sekä tiedottamisen aktiivisuus ja tasalaatuisuus. Lisäksi kehittämistyön puitteissa laadittiin viestintämateriaaleja kehittämistyön aikana esiin nousseisiin tarpeisiin.