Järjestöjen näkemykset lähisuhdeväkivallan sovittelusta suhteessa teoriaan ja käytäntöön

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten lähisuhdeväkivallan sovittelu ymmärretään järjestökentällä, millaisia näkemyksiä aiheesta järjestöillä on ja miten näitä näkemyksiä perustellaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sovittelun kehittämisestä vastaaville henkilöille tietoa siitä, missä määrin näkemykset lähisuhdeväkivallan sovittelusta pohjautuvat sovittelun todellisuuteen ja teoriaan sekä aiheeseen liittyvään tutkittuun tietoon.

Opinnäytetyön kannalta keskeisiä käsitteitä ovat lähisuhdeväkivalta, restoratiivinen oikeus, sovittelu, uhrinäkökulma ja feministinen oikeuskäsitys. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin kyselylomaketta, joka lähetettiin lähisuhdeväkivallan sovitteluun kantaa ottaneille järjestöille. Lisäksi aineistoon koottiin syksyllä 2023 pidetyssä lähisuhdeväkivallan sovittelun pyöreän pöydän tilaisuudessa esitettyjä kannanottoja. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Opinnäytetyön tulosten perusteella järjestökentän yleinen ymmärrys sovittelusta ja tätä myötä myös lähisuhdeväkivallan sovittelusta on vaillinaista, ja yleisin näkemys lähisuhdeväkivallan sovitteluun liittyen oli se, että lähisuhdeväkivallan sovittelu tulisi lakkauttaa kokonaan. Lähisuhdeväkivallan sovittelun lakkauttamista perusteltiin pääasiassa kansainvälisten sopimusten tulkinnalla ja jopa virheellisellä tiedolla. Vastaavasti lähisuhdeväkivallan sovittelun jatkamista puoltavia näkemyksiä perusteltiin pitkälti tutkimus- ja tilastotiedolla.

Opinnäytetyön tulosten ja johtopäätösten pohjalta ehdotetaan, että sovittelumenettelyissä laadittuja sopimuksia tulisi kehittää. Lisäksi ehdotetaan osapuolten välisen sovinnon poistamista syyttämättäjättämis- tai rangaistusten lieventämisperusteena lähisuhdeväkivaltatapauksissa. Lisäksi olisi hyvä tehdä pitkittäistutkimusta lähisuhdeväkivallan sovittelun vaikutuksista sekä arvioida tutkimuksen kautta erikseen lähisuhdeväkivaltaa, sillä tutkimus pohjautuu pitkälti parisuhdeväkivallan tarkasteluun.

The purpose of this Bachelor’s thesis was to investigate nonprofit organisations' understanding and perspectives on mediation in cases of domestic violence. The objective was to assess the alignment of views on mediation in cases of domestic violence with the reality, theory, and research. The thesis was conducted for people responsible for the development and research on mediation in criminal and civil cases at the Finnish Institute for Health and Welfare.

The theoretical background discussed the concepts of domestic violence, restorative justice, mediation, victim perspective, and feminist jurisprudence. The thesis was conducted as qualitative research. The material studied was collected through a questionnaire that was sent to organisations as well as by examining statements given by organisations in autumn 2023 during a round table conversation concerning mediation in cases of domestic violence. The material was analysed using material-based content analysis.

The findings of this thesis revealed a general lack of understanding of mediation in cases of domestic violence, with most organisations advocating for its discontinuation. These views often relied on interpretation of international agreements and even misinformation. Conversely, proponents of continuing mediation in domestic violence cases cited statistical and research evidence. Based on the results it is recommended to refine mediation agreements, remove reconciliation as a basis for dismissing charges or mitigating punishment, and conduct longitudinal research on mediation's effects in domestic violence cases. The results also suggest a need for research on domestic violence in its broadest meaning since the current research is heavily focused on intimate partner violence.