Pilvipalvelun kustannusoptimointi Valtiokonttorissa
Narushima, Kai (2024)
Narushima, Kai
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119576
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten Valtiokonttorilla seurataan Microsoft Azure -pilvipalvelun budjetteja ja kuluja. Työn tavoitteena oli saada käsitys siitä, miten eri työntekijät budjetoivat ja seuraavat järjestelmistä aiheutuvia kuluja. Näiden perusteella tunnistettiin mahdolliset säästömahdollisuudet ja kehityskohteet budjettiseurannan prosessissa.
Tietolähteenä hyödynnettiin haastattelujen lisäksi lähdekirjallisuutta, Valtiokonttorin sisäisestä verkosta (intranet) ja Azuresta kerättyjä materiaaleja pilvipalvelun budjetista, resursseista ja toiminnoista. Teoriaosuudessa käsitellään yleisesti pilviympäristöstä ja sen käyttöä julkishallinnossa. Lisäksi se sisältää tietoa Azure-palvelun työkaluista ja budjetoinnista.
Tutkimustyö toteutettiin laadullisella menetelmällä, järjestämällä teemahaastatteluja viraston asiantuntijoiden kanssa. Haastattelut toteutettiin Teams -kokouksilla maaliskuun aikana. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi asiantuntijaa; neljä Valtiokonttorista ja kaksi Valtorista. Valtori laskuttaa Valtiokonttoria pilvipalvelun resursseista ja on siten vahvasti mukana pilvipalvelun kulurakenteessa.
Tutkimustuloksen pohjalta syntynyt kehitysehdotus koostui asiantuntijoiden huomioista prosessin parannettavista kohteista. Lisäksi huomattiin puutteita nykyisestä budjetointiprosessista, kun sitä verrattiin Azuren suunnittelemaan viitekehyksen sisältämään työkaluihin. Jatkoehdotuksena järjestelmiin kannattaisi lisätä hälytys- ja budjettitoiminnot Azure Portalissa, jotta pystytään reagoimaan nopeammin poikkeamatilanteissa. Järjestelmien sammutus esimerkiksi yön ajaksi ja pilvikustannuksiin erikoistuneen henkilön palkkaus olisivat myös harkinnan arvoinen kehitystoimi.
Tietolähteenä hyödynnettiin haastattelujen lisäksi lähdekirjallisuutta, Valtiokonttorin sisäisestä verkosta (intranet) ja Azuresta kerättyjä materiaaleja pilvipalvelun budjetista, resursseista ja toiminnoista. Teoriaosuudessa käsitellään yleisesti pilviympäristöstä ja sen käyttöä julkishallinnossa. Lisäksi se sisältää tietoa Azure-palvelun työkaluista ja budjetoinnista.
Tutkimustyö toteutettiin laadullisella menetelmällä, järjestämällä teemahaastatteluja viraston asiantuntijoiden kanssa. Haastattelut toteutettiin Teams -kokouksilla maaliskuun aikana. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi asiantuntijaa; neljä Valtiokonttorista ja kaksi Valtorista. Valtori laskuttaa Valtiokonttoria pilvipalvelun resursseista ja on siten vahvasti mukana pilvipalvelun kulurakenteessa.
Tutkimustuloksen pohjalta syntynyt kehitysehdotus koostui asiantuntijoiden huomioista prosessin parannettavista kohteista. Lisäksi huomattiin puutteita nykyisestä budjetointiprosessista, kun sitä verrattiin Azuren suunnittelemaan viitekehyksen sisältämään työkaluihin. Jatkoehdotuksena järjestelmiin kannattaisi lisätä hälytys- ja budjettitoiminnot Azure Portalissa, jotta pystytään reagoimaan nopeammin poikkeamatilanteissa. Järjestelmien sammutus esimerkiksi yön ajaksi ja pilvikustannuksiin erikoistuneen henkilön palkkaus olisivat myös harkinnan arvoinen kehitystoimi.