Valintamuotoilun hyödyntäminen Helsingin työllisyyspalveluiden uraohjauksessa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli yhdistää päätöksenteon ilmiöiden ymmärrystä, ja miten käyttäytymistaloustieteen, etenkin valintamuotoilun keinoin voidaan edistää työttömien työ-, ja toimintakykyä Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden tarjoamassa ohjauksessa, soveltaa sitä tutkimus- ja kehitystoimintaan, ja luoda uutta tietoa valtakunnallisesti työllisyyspalveluiden ja työelämän tarpeisiin.

Toimeksiantaja oli Laurea- ja Metropolia ammattikorkeakoulujen, sekä Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden ja sen Virittämö- yksikön kehityshanke URAOHJAIN+. Kehittämistehtävänä oli luoda teorian, olemassa olevan tutkimustiedon, ja asiantuntijahaastattelujen perusteella tutkimustietoa ja kehitysehdotuksia, jotka perustuvat päätöksenteon ilmiöiden ymmärtämiseen ja valintamuotoiluun. Hyödynsaajia toimeksiantajien lisäksi olisivat työttömät työnhakijat sekä työllisyyspalvelut valtakunnallisesti.

Tietoperustana hyödynnettiin kolmea osa-aluetta, joiden synteesistä kehitysehdotukset luotiin: 1) Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjulkaisut ”Työnvälityksen kärkihankkeen pilottien toiminta- ja arviointitutkimus (2017)” ja ” Ammatinvalinta- ja uraohjauksesta onnistumisiin -Elinikäisen ohjauksen kehittämistutkimuksen loppuraportti (2020)”; 2) päätöksenteon ilmiöt (heuristiikat ja vinoumat, kahden systeemin ajattelu) ja valintamuotoilu (käyttäytymistaloustiede, valinta-arkkitehtuuri), joista koostuvat myös opinnäytetyön ja koulutusohjelman ydinopinnot; ja 3) tutkimushaastattelut, jotka toteutettiin puolistrukturoituina asiantuntijahaastatteluina Helsingin työllisyyspalveluiden asiantuntijoille (n =6), jotka vastasivat työllisyyspalveluiden tarjoamisesta työttömille työnhakijoille hakemusten käsittelijöinä, työn- ja oppilaanohjauksen asiantuntijoina, sekä psykologeina.

Saatiin selville, että suurin osa konkreettisen suunnan uraohjauksesta saaneet ovat olleet tyytyväisempiä ohjaukseen; asiantuntijoista on pulaa, mutta suositusten mukaisten resurssien lisääminen voi olla hankalaa nykytilanteessa; asiantuntijat eivät saa palautetta (järjestelmistä) mihin työnhakijat päätyvät toiminnan kehittämiseksi; ihmiset eivät aina valitse asioita, jotka olisivat heille itselleen pitkällä aikavälillä hyväksi, heiltä itseltäänkin kysyttäessä. Näiden kolmen tietolähteen synteesistä luotiin kolme keskeistä kehitysehdotusta, jotka keskittyivät käyttäytymistaloustieteen, etenkin valintamuotoilun keinovalikoimaan: 1) Tuuppaus, (valinnan ohjaus, valintainterventio) työttömän työnhakijan ohjaustilanteessa asiantuntijan toimesta; 2) Tuuppaus työttömälle lähetettävän kutsu-, tai muistutusviestin välityksellä; 3) organisaation päätöksenteon kohinan tai häiriöiden, eli arvioidenvälinen heitto - kuinka paljon asiakkaalle satunnaisesti määräytyvällä asiantuntijalla voi olla merkitystä hänen saamassaan palvelussa. Kaksi ensimmäistä interventiota on suunniteltu toteutettavaksi satunnaistettuna kontrolloituna kokeena (RCT), ja kolmas kehitys olisi toteutettavissa niin kutsutulla organisaation kohinanmittaus-auditoinnilla (engl. noise audit).

Valintamuotoilua hyödyntämällä voi vaikuttaa työttömän toiminta-, ja työkykyyn: hyödyllisen valinnan tekevien määrä oletetusti lisääntyisi tuuppauksen avulla, jolloin edellinenkin lisääntyy. Valintatilanteiden aiheuttama päättämättömyys kasvattaa palvelujonoja ja resurssipulaa. Oikeanlaisella interventiolla, valinta-arkkitehtuurilla (esim. oletusvalintana automaattinen osallistuminen) voidaan parantaa sekä ihmisen toimintakykyä ja tyytyväisyyttä lyhyellä aikavälillä, että heidän työllistymisensä ja hyvinvointinsa edellytyksiä pidemmällä aikavälillä.

Asiasanat: heuristiikat, vinoumat, käyttäytymistaloustiede, valintamuotoilu, työllisyys

Behavioral Insights in Helsinki Employment Services Career Guidance

The objective of the thesis was to combine the understanding of decision-making phenomena, and how with behavioral economics, especially with choice architecture, one can advance the operability and employability of the unemployed in the guidance offered by Helsinki Employment Services, apply it to research and development, and create new knowledge for the needs of employment services and working life.

The beneficiary was a joint development initiative between Laurea and Metropolia Universities of Applied Sciences, and Helsinki Employment Services’ Virittämö unit, called CAREERDRIVER+. The development task was to create research data and development suggestions, based on the understanding of decision-making phenomena and choice architecture, that in turn base on relevant theory, existing research data, and expert interviews. Additional beneficiaries would be unemployed jobseekers, and employment services nationally.

The research foundation utilized three areas, from which a synthesis was made for the development suggestions: 1) two Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland research publications: operation and evaluation study of employment pilot initiatives (2017); as well as a research and development report on lifelong guidance and its relation to career choice, and success (2020); 2) Decision-making phenomena (heuristics and biases, two-system thinking) and choice design (behavioral economics, choice architecture), that also form the basis of the thesis and the core studies of the degree programme; and 3) research interviews, that were conducted as semi-structured expert interviews of Helsinki Employment Services’ experts (n=6), who were responsible for offering the employment services to the unemployed jobseekers as application handlers, career and study counselling experts, and psychologists.

It was discovered that a majority of those who gain a concrete direction from career guidance have been more content in the guidance; there is a lack of expert resources, but increasing resources as recommended can be difficult in the current state of affairs; experts do not get feedback (from systems) on where jobseekers end up in the process in order to develop operations; people do not always choose things that are good for them in the long term, as judged by themselves. From the synthesis of these three sources of information three central development suggestions were drafted, each focusing on behavioral economics, especially the methodology of choice architecture: 1) Nudge (choice guidance, choice intervention) in the guidance session of the unemployed by the expert; 2) Nudge via a reminder or invitation message to the unemployed; 3) organizational noise audit, i.e. the variance between the decisions of individual experts, and its affect on the services which the client receives. Two of the former interventions are designed to be implemented as randomized control trials (RCT), and the third development would be implemented as an organizational noise audit.

By utilizing choice design, one can affect the operability and employability of the unemployed: the number of people who make a useful choice would presumably increase by virtue of the nudge, thus improving the former. The indecision caused by choice situations increases the service queues and resource deficit. With the right kind of intervention, choice architecture (for example automatic enrollment as a default choice) can improve both people’s operability and satisfaction in the short term, and the prospects of their employability and wellbeing in the longer term.

Keywords: heuristics, biases, behavioral economics, choice architecture, employment