Ulosottokaaren osioita yksinkertaistaen
Puumala, Suvi (2024)
Puumala, Suvi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320282
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli yksinkertaistaa joitakin ulosottokaaren kohtia ennakoivan talousneuvonnan asiantuntijoiden tarpeisiin. Ulosottokaaren osioista valikoituivat tähän opinnäytetyöhön ne kohdat, joissa ennakoivan talousneuvonnan asiantuntijat kokivat tarvitsevansa eniten lain yksinkertaistamista. Nämä asiantuntijat yhdessä talous- ja velkaneuvojan kanssa pitävät talousneuvoloita, joihin voi matalalla kynnyksellä mennä keskustelemaan talousasioista ja saada neuvoja ja ohjausta anonyymisti.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksen muodosti tarve tuottaa ymmärrettävää materiaalia ulosottokaaresta ennakoivan talousneuvonnan tarpeisiin. Aiheen tarkastelun pohjana oli lainsäädäntö ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Opinnäytetyössä on syvennytty ulosottokaaren säännöksiin ja tutkittu, voidaanko lakitekstiä yksinkertaistaa ilman, että sen merkitys muuttuu tai katoaa.
Opinnäytetyöni aihetta tutkittiin lainopillisella lähestymistavalla eli oikeusdogmaattisella tavalla. Lainopillisen lähestymistavan tavoitteena on tulkita voimassa olevien säädösten sisältöä sekä systematisoida ja kategorioida eri oikeudenalojen yleisiä oppeja. Opinnäytetyön aihe pohjautui ulosottokaaren säännösten tutkimiseen ja yksinkertaistamiseen. Tämä aiheen valinta ohjasi tekijänsä luonnollisestikin oikeusdogmatiikan maailmaan ja työ nojautuikin vahvasti oikeuslähdeoppiin. Eri säädöksiä, hallituksen esityksiä sekä oikeuskirjallisuutta tutkittiin ja vertailtiin toisiinsa. Lisäksi luettua peilattiin vahvaan kokemukseen oikeustieteiden alalta. Tätä kautta työ kytkeytyi empiiriseen tutkimusotteeseen.
Kuten kaikessa tutkimuksessa, myös opinnäytetyön keskeinen ongelma liittyy aiheen rajaamiseen. Yhteistyössä ennakoivan talousneuvonnan päällikön kanssa, aiheiksi rajautui ulosottokaaresta osioita, jotka ennakoivan talousneuvonnan asiantuntijat itse ovat kokeneet hankaliksi selittää sidosryhmille kansankielellä. Valitut osiot ovat: passiiviperintä, täytäntöönpanoperusteen määräaikaisuus (tutummin ”velkojen vanhentuminen”), toistuvaistulon ulosmittauksen tulopohja ja suojaosuudet sekä huojennukset.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksen muodosti tarve tuottaa ymmärrettävää materiaalia ulosottokaaresta ennakoivan talousneuvonnan tarpeisiin. Aiheen tarkastelun pohjana oli lainsäädäntö ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Opinnäytetyössä on syvennytty ulosottokaaren säännöksiin ja tutkittu, voidaanko lakitekstiä yksinkertaistaa ilman, että sen merkitys muuttuu tai katoaa.
Opinnäytetyöni aihetta tutkittiin lainopillisella lähestymistavalla eli oikeusdogmaattisella tavalla. Lainopillisen lähestymistavan tavoitteena on tulkita voimassa olevien säädösten sisältöä sekä systematisoida ja kategorioida eri oikeudenalojen yleisiä oppeja. Opinnäytetyön aihe pohjautui ulosottokaaren säännösten tutkimiseen ja yksinkertaistamiseen. Tämä aiheen valinta ohjasi tekijänsä luonnollisestikin oikeusdogmatiikan maailmaan ja työ nojautuikin vahvasti oikeuslähdeoppiin. Eri säädöksiä, hallituksen esityksiä sekä oikeuskirjallisuutta tutkittiin ja vertailtiin toisiinsa. Lisäksi luettua peilattiin vahvaan kokemukseen oikeustieteiden alalta. Tätä kautta työ kytkeytyi empiiriseen tutkimusotteeseen.
Kuten kaikessa tutkimuksessa, myös opinnäytetyön keskeinen ongelma liittyy aiheen rajaamiseen. Yhteistyössä ennakoivan talousneuvonnan päällikön kanssa, aiheiksi rajautui ulosottokaaresta osioita, jotka ennakoivan talousneuvonnan asiantuntijat itse ovat kokeneet hankaliksi selittää sidosryhmille kansankielellä. Valitut osiot ovat: passiiviperintä, täytäntöönpanoperusteen määräaikaisuus (tutummin ”velkojen vanhentuminen”), toistuvaistulon ulosmittauksen tulopohja ja suojaosuudet sekä huojennukset.