Itsensä johtamisen valmennus työhyvinvoinnin tukena julkishallinnon organisaatiossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata itsensä johtamisen valmennuksen sisältö julkishallinon organisaatiolle. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä itsensä johtamisen keinoista työhyvinvoinnin tukena.

Opinnäytetyön tutkimusstrategiana oli laadullinen tutkimus, jolla on tarkoitus kuvata ja ymmärtää tutkittavaa ilmiötä. Lähestymistapana toimintatutkimus, joka perustuu tutkimuksen kohteiden osallistumiseen ja tähtää toimintatapojen muuttumiseen. Opinnäytetyö eteni sykleissä. Ensimmäisessä syklissä tekijä perehtyi työhyvinvoinnin teorioihin ja käsitteisiin eri tutkimusten ja kirjallisuuden perusteella. Toisessa syklissä tekijä syventyi kirjallisuuden ja tutkimusten kautta tarkemmin itsensä johtamisen osa-alueisiin, oman mielen johtamiseen, itsetuntemukseen, tunteisiin ja ajatteluun sekä asenteisiin, kehittymiseen ja muutoskyvykkyyteen. Kolmannessa syklissä suunniteltiin itsensä johtamisen valmennuksen tapaamiset ja välitehtävä asiantuntijaryhmälle. Lisäksi valmennus pilotoitiin ja kerättiin palautteet. Neljännessä syklissä analysoitiin valmennuksen loppukyselyn tulokset. Viidennessä syklissä pidettiin ideariihi tekijän ja organisaation edustajien kanssa. Ideariihessä muodostettiin lopullisen valmennuksen runko, jonka avulla lähdettiin suunnittelemaan valmennusta.

Organisaatio määritteli valmennuksen pituudeksi 60 minuuttia. Kehittämisvaiheen ideariihessä organisaation edustajien kanssa esille nousi itsetuntemus/itseluottamus, joka on kaiken itsensä johtamisen pohjalla myös teorian perusteella. Tiivistämällä sekä keskittymällä yksittäisiin osiin, oli mahdollista tarjota sopivan kokoinen ja työelämän ja organisaation kannalta olennaisiin asioihin keskittyvä koko-naisuus. Keskusteluissa organisaation edustajien kanssa todettiin, että tällä kurssilla voidaan herättää kiinnostus itsensä johtamisen keinoihin.

Jatkotutkimusta voisi tehdä seurantakyselyillä henkilöille, jotka osallistuvat kurssille. Tässä työssä käytettyjä alku- ja loppukyselyitä voisi pienellä muokkauksella hyödyntää seurannassa.