Tiedon hyödyntämisen kehittäminen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen vastaanottopalveluissa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) vastaanottopalveluissa tiedon hyödyntämistä osana päivittäisjohtamista. Tiedolla johtamisen kehittäminen on organisaation strateginen tavoite. Päivittäisjohtaminen on osa lean-filosofiaa, jonka tukena käytetään mittaamista ja mittaustulosten hyödyntämistä. Mittaustulokset visualisoidaan päivittäisjohtamisen taululla, johon on koottu tiimien toimintaa ohjaava oleellinen ja ajantasainen tieto, jota hyödynnetään päivittäisen työn ja päätöksenteon tueksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tiedon hyödyntämistä edistäviä toimenpiteitä.

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa jokaisella syklillä oli oma tarkoituksensa ja kehittämis- tai tutkimuskysymyksensä. Ensimmäisen syklin tarkoituksena oli kartoittaa Keusoten vastaanottopalveluiden tiedon hyödyntämisen kehittämistarpeita päivittäisjohtamisessa. Kehittämiskysymyksenä oli, mitä tiedon hyödyntämisen kehittämistarpeita on tunnistettavissa päivittäisjohtamisessa tiedontarpeen tunnistamisen näkökulmasta? Toimintavaiheessa järjestettiin moniammatillinen työpaja, jossa päivittäisjohtamisen taulujen ja tiedon hyödyntämisen kehittämistarpeita kartoitettiin ryhmäkeskustelussa. Tunnistetut kehittämistarpeet olivat päivittäisjohtamisen taulun informatiivisuuden kehittäminen ja tiimien erilaisten tietotarpeiden huomioiminen taulun tietosisällöissä. Lisäksi kehittämistarpeiksi tunnistettiin tietojen päivittymisen automatiikan lisääminen ja reaaliaikaisen datan saanti helposti hyödynnettävässä muodossa.

Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa tutkittua tietoa tiedon hyödyntämisestä sosiaali- ja terveysalalla, tutkimuskysymyksenä oli, mitkä tekijät vaikuttavat tiedon hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa? Kartoitus toteutettiin järjestelmällisenä kirjallisuuskatsauksena. Johtopäätöksinä esitettiin, että tiedon hyödyntämiseen organisaatiossa vaikuttavat tiedon hyödyntämistä tukevat asenteet ja käytänteet, organisaation toimiva tiedonhallinnanprosessi, toimivat ja käyttäjäystävälliset tietojärjestelmät sekä tiedon hyödyntämisen mahdollistavan osaamisen varmistaminen. Tiedon hyödyntämiseen kannustava ja sitä tukeva johtaminen edistävät tiedon hyödyntämisen toteutumista yhdessä tietotuotteiden kanssa, jotka mahdollistavat vaivattoman tiedon hyödyntämisen.

Kolmannen syklin tarkoituksena oli kuvata tiedon hyödyntämisen tiekartta ja sen pohjalta tiedon hyödyntämistä edistäviä käytäntöjä. Kehittämiskysymyksenä oli, millä käytännöillä tiedon hyödyntämistä voidaan edistää? Kolmannen syklin toimintavaiheessa kuvattiin ensimmäisen ja toisen syklin tulosten perusteella tiedon hyödyntämisen kehittämisen tiekartta. Lisäksi järjestettiin moniammatillinen työpaja, jossa aivoriihimenetelmää mukaillen kuvattiin käytäntöjä, joilla tiedon hyödyntämistä voidaan organisaatiossa edistää. Tiedon hyödyntämistä edistäviksi käytännöiksi kuvattiin tiedon tekeminen osaksi arkea, järjestelmien käyttöön annettava tuki, tiedon analysointiin annettava tuki sekä yhteisöohjautuvuuden vahvistaminen.

Neljännen syklin tarkoituksena oli kuvata implementointisuunnitelma, jonka avulla tiedon hyödyntämistä edistäviä käytäntöjä voidaan organisaatiossa jalkauttaa. Kehittämiskysymyksenä oli, miten uudet tiedon hyödyntämistä edistävät käytännöt voidaan jalkauttaa osaksi vastaanottopalveluiden päivittäisjohtamista? Implementointisuunnitelma laadittiin Ottawa-mallia mukaillen. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan, miten tiedonhallinnan prosessimalli toteutuu sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa sekä miten tiedon hyödyntäminen toteutuu osana toiminnan suunnittelua ja palveluiden kehittämistä terveydenhuollon organisaatioissa.