Ytimennävertäjän vaikutukset puutavaran kuormausalueiden lähimetsiin

Abstract

Ytimennävertäjät kuuluvat mäntymetsien pahimpiin tuholaishyönteisiin. Puutavaran varastointi aiheuttaa ytimennävertäjäpopulaation kasvua. Tässä työssä tarkastellaan koealalinjojen avulla ytimennävertäjän tuhon etenemistä puutavaran kuormauspaikkojen lähimetsissä. Maastomittauksilla voidaan arvioida metsikön rakenteellista koostumusta. Tutkimusalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa puuntuotollisilla metsämailla Ylämyllyn ja Tuupovaaran puutavaran kuormauspaikkojen lähimetsissä. Alueella suoritettiin maastoinventointi systemaattisella otannalla loka-marraskuussa 2023. Metsänmittausvälineinä käytettiin relaskooppia, hypsometriä ja talmeter-mittaa. Käsiteltäviä aineistoja olivat maastomittauksista saadut puustotunnukset sekä niihin pohjautuvat koealakohtaiset aineistot. Tarkasteltavia puustotunnuksia olivat pohjapinta-ala (G), keskiläpimitta (D), mediaanipuun pituus (H), koealakohtainen (m3/ha), koealakohtainen keskiarvopuun tilavuus (V) ja silmämääräinen tuhon arviointi erillisenä tekijänä. Varttuneissa kasvatusmetsiköissä perinteisillä metsänmittausvälineillä saatiin luotettava tulos, mihin aikaisemmatkin tutkimukset ovat viitanneet. Ytimennävertäjän vaikutukset olivat suurinta alle 120 metrin etisyydeltä puupinoista, jonka jälkeen tuhon eteneminen vähentyi merkittävästi. Mittausten etäisyys kuormauspaikasta toimi selittävänä muuttujana. Regressioanalyysin mukaan etäisyyden kasvulla puupinosta oli tilastollisesti merkitsevä korrelaatio puustotunnuksien kasvuun. Uudistuskypsässä metsässä tilastollisesti merkitsevää kasvua puustotunnuksiin ei ilmennyt. Tutkimuksessa käytetyillä mittausmenetelmillä uudistuskypsän metsikön tuhon tarkastelu osoittautui hankalaksi prosessiksi.