Henkilöarvioinnin vaikutus hakijakokemukseen rekrytointiprosessin osana
Reinikainen, Nea (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320341
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantona oli selvittää liikkeenjohdon konsultointiyritykselle henkilöarvioinnin vaikutusta hakijakokemukseen rekrytointiprosessin osana. Tavoitteena oli tutkia henkilöarviointien hakijakokemusta kokonaisuudessaan sekä henkilöarviointien hyödyllisyyttä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsitteli henkilöarviointia rekrytointiprosessin osana, henkilöarviointimenetelmiä ja testien luotettavuutta. Teoriaosuudessa perehdyttiin myös hakijakokemukseen, sen muodostumiseen, mittaamiseen ja merkitykseen työnantajamielikuvan vahvistamisesta. Teoriaosuuden lopussa käsiteltiin määrällistä tutkimusmenetelmää sekä esiteltiin tutkimusprosessin eri vaiheet.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Päätutkimusteemana oli henkilöarviointien toteutuksen ja kokonaisuuden hakijakokemus. Lisäksi tutkittiin henkilöarviointitestien tekoa ja niiden hyödyllisyyttä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä, joka toteutettiin Microsoft Formsilla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat hakijat, jotka osallistuivat liikkeenjohdon konsultointiyrityksen henkilöarviointeihin syksyn 2023 ja kevään 2024 rekrytointiprosessien aikana. Kysely lähetettiin 145 henkilölle, tutkimukseen osallistui yhteensä 37 hakijaa ja vastausprosentiksi muodostui 24 %.
Tutkimuksen tuloksissa tuli ilmi, että henkilöarvioinnit koettiin merkittäviksi ja hyödylliseksi osaksi rekrytointiprosessia. Hakijoiden mielestä henkilöarvioinnit toteutettiin hyvin ja laadukkaasti. Avoimissa vastauksissa nousi esiin, että henkilöarviointeja pidettiin tärkeänä työkaluna ja apuna itsereflektioon. Hakijat kokivat kuitenkin tulosten perusteella epävarmuutta siitä, toiko henkilöarviointi tasavertaisuutta rekrytointiprosessiin. Jatkossa kannattaa pohtia, miksi henkilöarviointeja pidetään hyödyllisenä, mutta niitä ei pidetä taas niin tasavertaisena. Jatkossa voidaan selvittää vielä laajemmin henkilöarviointien tasavertaisuutta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsitteli henkilöarviointia rekrytointiprosessin osana, henkilöarviointimenetelmiä ja testien luotettavuutta. Teoriaosuudessa perehdyttiin myös hakijakokemukseen, sen muodostumiseen, mittaamiseen ja merkitykseen työnantajamielikuvan vahvistamisesta. Teoriaosuuden lopussa käsiteltiin määrällistä tutkimusmenetelmää sekä esiteltiin tutkimusprosessin eri vaiheet.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Päätutkimusteemana oli henkilöarviointien toteutuksen ja kokonaisuuden hakijakokemus. Lisäksi tutkittiin henkilöarviointitestien tekoa ja niiden hyödyllisyyttä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä, joka toteutettiin Microsoft Formsilla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat hakijat, jotka osallistuivat liikkeenjohdon konsultointiyrityksen henkilöarviointeihin syksyn 2023 ja kevään 2024 rekrytointiprosessien aikana. Kysely lähetettiin 145 henkilölle, tutkimukseen osallistui yhteensä 37 hakijaa ja vastausprosentiksi muodostui 24 %.
Tutkimuksen tuloksissa tuli ilmi, että henkilöarvioinnit koettiin merkittäviksi ja hyödylliseksi osaksi rekrytointiprosessia. Hakijoiden mielestä henkilöarvioinnit toteutettiin hyvin ja laadukkaasti. Avoimissa vastauksissa nousi esiin, että henkilöarviointeja pidettiin tärkeänä työkaluna ja apuna itsereflektioon. Hakijat kokivat kuitenkin tulosten perusteella epävarmuutta siitä, toiko henkilöarviointi tasavertaisuutta rekrytointiprosessiin. Jatkossa kannattaa pohtia, miksi henkilöarviointeja pidetään hyödyllisenä, mutta niitä ei pidetä taas niin tasavertaisena. Jatkossa voidaan selvittää vielä laajemmin henkilöarviointien tasavertaisuutta.