Kokemusasiantuntijoiden kokemukset toipumisorientaation toteutumisesta Niemikotisäätiön toiminnassa

Abstract

Toipumisorientaation viitekehys ja ideologia ovat saaneet jalansijaa niin kansainvälisesti kuin Suomessakin toteutettavassa mielenterveystyössä ja sen juuret voidaan nähdä olevan Leamyn työryhmän CHIME-mallissa. Kokemusasiantuntijatoiminta taas kumpuaa erilaisten järjestöjen vertaistukeen perustuvista käytänteistä. Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Niemikotisäätiön kanssa ja sen tavoitteena oli selvittää kokemusasiantuntijoiden kokemuksia toipumisorientaation toteutumisesta Niemikotisäätiön toiminnassa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kokemusasiantuntijoiden omia kokemuksia toipumisorientaatiosta ja kuinka ne näkyvät Niemikotisäätiön palveluissa, niiden kehittämisessä sekä yleisessä keskustelussa. Tutkielmassa myös selvitettiin, missä kokemusasiantuntijat eivät kokeneet toipumisorientaation näkyvän ja kuinka he kehittäisivät toipumisorientaatiota Niemikotisäätiössä. Tutkimuskysymys oli: Kuinka Niemikotisäätiön kokemusasiantuntijat kokevat toipumisorientaation toteutuvan Niemikotisäätiön toiminnassa?

Tämän opinnäytetyön teoreettinen tietoperusta koostettiin erilaisista sosiaalialan artikkeleista, kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Opinnäytetyö on laadullinen tutkielma, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluin syksyllä 2023. Yksilöhaastatteluihin osallistui yhteensä viisi kokemusasiantuntijaa joko kasvokkain tai etäyhteydellä. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin ja litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tuloksista selvisi, että kokemusasiantuntijat kokivat toipumisorientaation toteutuvan Niemikotisäätiön toiminnassa aidosti ja lempeän kannustavasti jokapäiväisessä käytännön työssä. Toipumisorientaation toteutuminen ilmeni kokemuksina vastuusta ja päätösvallasta aktiivisessa toipumisessa, kokemuksina sosiaalisesta tuesta, kokemuksina tasavertaisuudesta, kokemuksina toipumisorientaation vaikuttavasta merkityksestä sekä siinä, kuinka toipumisorientaatio näkyi vaihtelevasti palveluissa ja keskusteluissa.

Tuloksissa ilmeni, että Niemikotisäätiön käyttämä toipumisorientaatio kannustaa aktiivisuuteen ja sillä on lempeydessään laaja-alaisempi lähestymiskulma. Työntekijä ei ole toipujan yläpuolella, vaan tasavertaisessa suhteessa, mikä antaa toipujalle paljon vapauksia vaikuttaa omaan toipumiseen. Tulokset kertoivat Niemikotisäätiön ilmapiirin olevan kannustava ja toipumisorientaatiolla viitekehyksenä nähtiin olevan iso merkitys. Tulosten mukaan toipumisorientaatio näkyy Niemikotisäätiössä sellaisena asenteena, että ollaan kuin yksi iso työyhteisö, jossa toipujat ovat mukana organisaatiossa ja päätöksenteossa. Toisaalta tuloksista tuli ilmi myös, että joskus toipumisorientaatiota terminä vierastetaan ja sanan käyttö tuntui ajoittain jäävän vain erilaisiin kokemusasiantuntijoiden koulutuksiin.

Tulokset vahvistavat viitekehystä ja näin ollen voidaan katsoa tulosten tukevan sitä, että toipumisorientaatio näkyy Niemikotisäätiön toiminnassa. Jatkokehittämisideana olisi toteuttaa kokemusasiantuntijoiden kanssa yhteistyössä tehty kehittämistyöhön tähtäävä opinnäytetyö.