Henkilöstön kokemus kehityskeskusteluista
Karvinen, Essi (2024)
Karvinen, Essi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521027
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521027
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella kehityskeskusteluiden haasteita ja selvittää millaisina yritys X:n työntekijät kokevat kehityskeskustelut. Lisäksi tutkimus pyrki pohtimaan keinoja, joilla näitä keskusteluja voitaisiin tehdä merkityksellisemmiksi ja hyödyllisemmiksi työntekijöille. Tutkimuksen päämääränä oli ymmärtää työntekijöiden näkemyksiä kehityskeskusteluista, ja kehityskeskusteluihin liittyviä odotuksia ja tarpeita sekä ehdottaa kehitysmahdollisuuksia keskustelujen tehostamiseksi ja motivoimiseksi.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kvantitatiivista menetelmää, joka mahdollistaa laajan ja systemaattisen aineiston keräämisen ja analysoinnin. Aineiston hankkimiseen käytettiin Webropol-kyselylomaketta, joka lähetettiin sähköpostitse organisaation henkilöstölle. Tietoa kerättiin työntekijöiden kokemuksista ja odotuksista kehityskeskusteluista, sekä tutkittiin keinoja, joilla näitä keskusteluja voitaisiin parantaa. Tutkimuksen avulla pyrittiin tuomaan uusia näkökulmia ja käytännön läheisyyttä aiheeseen sekä tarjoamaan konkreettisia ehdotuksia kehityskeskustelujen kehittämiseksi organisaatioissa. Teoriaosuudessa tarkasteltiin aiempia tutkimuksia ja teorioita kehityskeskusteluista, niiden tarkoituksesta ja prosessista.
Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä kehityskeskusteluihin, mutta osa koki niiden merkityksen vähäiseksi. Kehitysehdotuksina esitettiin rennompaa ilmapiiriä keskusteluihin, parempaa reagointia annettuun palautteeseen sekä laajempaa keskustelun sisältöä. Johtopäätösten perusteella voidaan harkita mahdollisia parannustoimenpiteitä ja muutoksia kehityskeskustelujen käytäntöihin organisaatiossa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kvantitatiivista menetelmää, joka mahdollistaa laajan ja systemaattisen aineiston keräämisen ja analysoinnin. Aineiston hankkimiseen käytettiin Webropol-kyselylomaketta, joka lähetettiin sähköpostitse organisaation henkilöstölle. Tietoa kerättiin työntekijöiden kokemuksista ja odotuksista kehityskeskusteluista, sekä tutkittiin keinoja, joilla näitä keskusteluja voitaisiin parantaa. Tutkimuksen avulla pyrittiin tuomaan uusia näkökulmia ja käytännön läheisyyttä aiheeseen sekä tarjoamaan konkreettisia ehdotuksia kehityskeskustelujen kehittämiseksi organisaatioissa. Teoriaosuudessa tarkasteltiin aiempia tutkimuksia ja teorioita kehityskeskusteluista, niiden tarkoituksesta ja prosessista.
Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä kehityskeskusteluihin, mutta osa koki niiden merkityksen vähäiseksi. Kehitysehdotuksina esitettiin rennompaa ilmapiiriä keskusteluihin, parempaa reagointia annettuun palautteeseen sekä laajempaa keskustelun sisältöä. Johtopäätösten perusteella voidaan harkita mahdollisia parannustoimenpiteitä ja muutoksia kehityskeskustelujen käytäntöihin organisaatiossa.