Varhaiskasvattajien kokeman työturvallisuuden vaikutukset työhyvinvointiin
Siitonen, Anni (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420847
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420847
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee varhaiskasvattajien kokeman työturvallisuuden vaikutusta työhyvinvointiin. Opinnäytetyön toimeksiantaja toimi kunnallinen varhaiskasvatusyksikkö Etelä-Suomesta. Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa varhaiskasvattajien kokemien työturvallisuuden uhkien vaikutusta työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda työelämäkumppanille konkreettisia toimintatapoja varhaiskasvattajien työturvallisuuden ja –hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui kolmesta keskeisestä teoreettisesta viitekehyksestä: lapsi varhaiskasvatuksessa, työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa sekä työturvallisuus ja työsuojelu varhaiskasvatuksessa. Työhyvinvointia käsiteltiin opinnäytetyössä subjektiivisesta näkökulmasta yksilöllisenä kokemuksena. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Aineiston analyysiin käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimukseen osallistui viisi varhaiskasvatuksen työntekijää.
Opinnäytetyön tulokset vahvistivat teoreettista viitekehystä siitä, että koetut työturvallisuuden uhat vaikuttavat negatiivisesti työhyvinvointiin. Tutkittavat varhaiskasvattajat kokivat tai olivat ainakin jossain vaiheessa uraansa kokeneet heihin kohdistuvaa aggressiivista käyttäytymistä jopa useita kertoja päivässä. Aggressiivisen käyttäytymisen taustat koettiin monisyisiksi. Varhaiskasvattajilla oli jo käytössä olevia keinoja väkivaltatilanteisiin. Tutkimuksesta kehittämiskohteiksi työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin parantamiseksi nousivat yhteisen turvallisuussuunnitelman luominen, lisäkoulutuksen tarve, matalan kynnyksen keskusteluavun järjestäminen sekä johdon aktiivista läsnäoloa ja myötätuntoa väkivaltatilanteissa sekä niiden jälkikäsittelyssä. Työelämäkumppani ilmaisi tulosten auttavan kehittämään työhyvinvointia ja -turvallisuutta tukevia malleja.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui kolmesta keskeisestä teoreettisesta viitekehyksestä: lapsi varhaiskasvatuksessa, työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa sekä työturvallisuus ja työsuojelu varhaiskasvatuksessa. Työhyvinvointia käsiteltiin opinnäytetyössä subjektiivisesta näkökulmasta yksilöllisenä kokemuksena. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Aineiston analyysiin käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimukseen osallistui viisi varhaiskasvatuksen työntekijää.
Opinnäytetyön tulokset vahvistivat teoreettista viitekehystä siitä, että koetut työturvallisuuden uhat vaikuttavat negatiivisesti työhyvinvointiin. Tutkittavat varhaiskasvattajat kokivat tai olivat ainakin jossain vaiheessa uraansa kokeneet heihin kohdistuvaa aggressiivista käyttäytymistä jopa useita kertoja päivässä. Aggressiivisen käyttäytymisen taustat koettiin monisyisiksi. Varhaiskasvattajilla oli jo käytössä olevia keinoja väkivaltatilanteisiin. Tutkimuksesta kehittämiskohteiksi työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin parantamiseksi nousivat yhteisen turvallisuussuunnitelman luominen, lisäkoulutuksen tarve, matalan kynnyksen keskusteluavun järjestäminen sekä johdon aktiivista läsnäoloa ja myötätuntoa väkivaltatilanteissa sekä niiden jälkikäsittelyssä. Työelämäkumppani ilmaisi tulosten auttavan kehittämään työhyvinvointia ja -turvallisuutta tukevia malleja.