Kestävyys- ja ympäristökasvatus keinona jalkauttaa yritysten ekologisia vastuullisuustavoitteita : case: ympäristökoulu Polku
Isosaari, Heini (2024)
Isosaari, Heini
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521010
Tiivistelmä
Monien yritysten ekologisena vastuullisuustavoitteena on kestävä tulevaisuus, sen edistäminen laajemmin yhteiskunnassa tai kestävän tulevaisuuden turvaaminen tuleville sukupolville, joita myös kestävyys- ja ympäristökasvatuksella tavoitellaan. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli kehittää Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen ympäristökoulu Polun yritysyhteistyötä tuomalla esiin uusia tapoja jalkauttaa yritysten ekologisia vastuullisuustavoitteita kestävyys- ja ympäristökasvatuksen keinoin. Tarkoituksena oli osoittaa kestävyys- ja ympäristökasvatuksen tavoitteiden yhtymäkohdat suhteessa vastuullisesti toimivien yritysten ekologisiin vastuullisuustavoitteisiin ja niihin perustuen luoda suuntaviivat molempia tahoja palvelevalle yhteistyölle.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu kestävyys- ja ympäristökasvatuksen tavoitteista ja pedagogista lähestymistavoista peruskouluasteella ja varhaiskasvatuksessa sekä vastuullisesta liiketoiminnasta ja yritysyhteistyöstä. Tiedonhankinnassa käytettiin laadullisia puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joilla saatiin tämän kehittämistyön kannalta oleellista laadullista tutkimusaineistoa. Sisällönanalyysimenetelmän avulla ja käsitekarttoja hyödyntäen muodostuivat tutkimustulosten yhteenveto ja kehittämissuunnitelma.
Yhtenevät tavoitteet liittyivät ilmastonmuutoksen hillintään, paremman maailman luomiseen jälkipolville, kestävän kulutuksen ja kiertotalouden edistämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden ja biodiversiteetin turvaamiseen eli YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG) 12, 13 ja 15. Vastuullisuustavoitteiden jalkauttaminen kestävyys- ja ympäristökasvatuksen keinoin voisi tapahtua yritysyhteistyön kautta vaikuttamalla erityisesti ihmisten arvopohjaisiin asenteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin, kuten osto- ja kulutuskäyttäytymiseen. Toisaalta toiminnassa on huomioitava lapset kohderyhmänä ja siihen liittyvät rajoitteet. Yhteistyön toivotaan linkittyvän vahvasti yrityksen ydinliiketoimintaan ja vastuullisuustavoitteisiin. Uusina yhteistyöideoina korostuivat pelillistäminen ja monistettavat virtuaaliset ideat, kuten virtuaalikierrokset. Toimintatavan mukanaan tuomaa iloa korostettiin, mikä linkittää lähestymistavan positiiviseen pedagogiikkaan.
Tuotoksena syntynyt viitekehys pyrkii luomaan suuntaviivat yhteistyölle ja vastaamaan kokonaisvaltaisesti toimeksiantajan tarpeisiin. Se ottaa huomioon toimivan yritysyhteistyön edellytykset, konkreettiset yhteistyöehdotukset sekä pedagogiset lähestymistavat, jotka toimivat kestävyys- ja ympäristökasvatuksen ohjenuorina. Kolme viitekehyksen teemat huomioivaa yhteistyöehdotusta, eli kestävää kuluttamista -koulutus, virtuaalinen yritysvierailu ja puutarhanhoitokilpailu luotiin SDG-tavoitteiden 12, 13 ja 15 ympärille vastaamaan yritysten ekologisten vastuullisuustavoitteiden jalkautushaasteisiin.
Kehittämistyössä luotu viitekehys on sovellettavissa myös peruskoulujen, varhaiskasvatuksen ja päiväkotien yritysyhteistyön kehittämisessä, sillä se huomioi lapset kohderyhmänä. Aiheen lähestyminen muista kestävän kehityksen osa-alueista, kuten sosiaalisesta kestävyydestä käsin, toisi lisää näkökulmia yhteistyöhön. Jatkotutkimuksissa olisi mielekästä tarkastella kestävän kehityksen koulutuksen tavoitteita toisen asteen koulutuksessa tai yritysten vastuullisuustavoitteita toisenlaisilla aloilla, kuten rakennus- ja kiinteistöalalla.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu kestävyys- ja ympäristökasvatuksen tavoitteista ja pedagogista lähestymistavoista peruskouluasteella ja varhaiskasvatuksessa sekä vastuullisesta liiketoiminnasta ja yritysyhteistyöstä. Tiedonhankinnassa käytettiin laadullisia puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joilla saatiin tämän kehittämistyön kannalta oleellista laadullista tutkimusaineistoa. Sisällönanalyysimenetelmän avulla ja käsitekarttoja hyödyntäen muodostuivat tutkimustulosten yhteenveto ja kehittämissuunnitelma.
Yhtenevät tavoitteet liittyivät ilmastonmuutoksen hillintään, paremman maailman luomiseen jälkipolville, kestävän kulutuksen ja kiertotalouden edistämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden ja biodiversiteetin turvaamiseen eli YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG) 12, 13 ja 15. Vastuullisuustavoitteiden jalkauttaminen kestävyys- ja ympäristökasvatuksen keinoin voisi tapahtua yritysyhteistyön kautta vaikuttamalla erityisesti ihmisten arvopohjaisiin asenteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin, kuten osto- ja kulutuskäyttäytymiseen. Toisaalta toiminnassa on huomioitava lapset kohderyhmänä ja siihen liittyvät rajoitteet. Yhteistyön toivotaan linkittyvän vahvasti yrityksen ydinliiketoimintaan ja vastuullisuustavoitteisiin. Uusina yhteistyöideoina korostuivat pelillistäminen ja monistettavat virtuaaliset ideat, kuten virtuaalikierrokset. Toimintatavan mukanaan tuomaa iloa korostettiin, mikä linkittää lähestymistavan positiiviseen pedagogiikkaan.
Tuotoksena syntynyt viitekehys pyrkii luomaan suuntaviivat yhteistyölle ja vastaamaan kokonaisvaltaisesti toimeksiantajan tarpeisiin. Se ottaa huomioon toimivan yritysyhteistyön edellytykset, konkreettiset yhteistyöehdotukset sekä pedagogiset lähestymistavat, jotka toimivat kestävyys- ja ympäristökasvatuksen ohjenuorina. Kolme viitekehyksen teemat huomioivaa yhteistyöehdotusta, eli kestävää kuluttamista -koulutus, virtuaalinen yritysvierailu ja puutarhanhoitokilpailu luotiin SDG-tavoitteiden 12, 13 ja 15 ympärille vastaamaan yritysten ekologisten vastuullisuustavoitteiden jalkautushaasteisiin.
Kehittämistyössä luotu viitekehys on sovellettavissa myös peruskoulujen, varhaiskasvatuksen ja päiväkotien yritysyhteistyön kehittämisessä, sillä se huomioi lapset kohderyhmänä. Aiheen lähestyminen muista kestävän kehityksen osa-alueista, kuten sosiaalisesta kestävyydestä käsin, toisi lisää näkökulmia yhteistyöhön. Jatkotutkimuksissa olisi mielekästä tarkastella kestävän kehityksen koulutuksen tavoitteita toisen asteen koulutuksessa tai yritysten vastuullisuustavoitteita toisenlaisilla aloilla, kuten rakennus- ja kiinteistöalalla.