Digitaaliset identiteettivarkaudet ja rahanpesu : turvallisuus finanssialalla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia lainopillisesta näkökulmasta digitaalisia identiteettivarkauksia ja rahanpesua sekä näiden vaikutusta turvallisuuteen finanssialalla. Tarkoituksena oli selvittää, miten digitaaliset identiteettivarkaudet esiintyvät, mikä niiden asema on osana suomalaista lainsäädäntöä, tarkastella identiteettivarkauksia ilmiönä sekä osana petosrikollisuutta. Lisäksi tarkasteltiin rahanpesun asemaa osana suomalaista lainsäädäntöä sekä tutkittiin rahanpesua ilmiönä painottaen sen asemaa kotimaisessa kontekstissa. Keskiössä on myös ilmiöiden yleisyys Suomessa ja niitä tutkittiin myös finanssialan turvallisuuden näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, millaisia riskejä digitaaliset identiteettivarkaudet ja rahanpesu tuovat mukanaan pankkijärjestelmälle sekä kartoittaa erilaisia strategioita finanssialan turvallisuuden parantamiseksi näiltä osin. Opinnäytetyö tarjoaa tietoa käsiteltävien aiheiden lainsäädännöstä, ilmiöiden yleisyydestä, niiden erikoispiirteistä ja vaikutuksista finanssialan turvallisuuteen sekä erilaisista keinoista parantaa finanssialan turvallisuutta teknologian avulla.

Teknologian ja rahoitusteknologian, eli FinTechin nopea kehitys ja kasvava petosrikollisuuden määrä luo kasvavia tarpeita finanssialan turvallisuuden toteuttamiseksi. Turvallisuus finanssialalla lainsäädännöllisestä näkökulmasta perustuu vahvasti Euroopan unionin sääntelyyn, kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin. Opinnäytetyön painotus nojaa vahvasti nykyteknologian luomiin mahdollisuuksiin toteuttaa petos- sekä rahanpesurikollisuutta mutta samaten myös mahdollisuuksiin ennaltaehkäistä ja estää näitä rikoksia. Työssä tarkastellaan myös lainsäädännön asemaa rikollisuuden ennaltaehkäisyn ja selvittämisen keinona. Teoreettinen viitekehys perustuu vahvasti Euroopan unionin lainsäädäntöön sekä kansalliseen lainsäädäntöön, lain esitöihin sekä asiantuntijoiden tuottamaan tietoon.

Aiheita lähestyttiin oikeusdogmaattisesta eli lainopillisesta sekä empiirisestä näkökulmasta, jolloin työssä on voitu tarkastella valittuja aiheita lain soveltamisen ja tulkitsemisen kannalta. Oikeusdogmaattinen lähestymistapa aiheeseen on siten mahdollistanut lain tulkitsemisen huomioiden sen yksityiskohdat, lainsäädännön taustat ja tarkoitukset, lainsäädäntöprosessin, lainsäädännön muutosten ja uudistusten tarpeellisuuden sekä niiden vaikutuksen käytännön tasolla. Lisäksi empiirinen lähestymistapa lisää ymmärrystä opinnäytetyön aiheista osana yhteiskunnallisia ilmiöitä korostaen niiden vaikutusta kansalaisiin.

Tuloksissa ilmeni petosrikollisuuden määrän voimakas kasvu ja sen yhteys kansainväliseen rikollisuuteen. Valtaosa petoksista tapahtuu tietoverkkoavusteisesti ja korruptiolla oli yhteys rahanpesuun ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen EU:n alueella. Tyypillisimpiä rahanpesun esirikoksia Suomessa olivat petosrikokset. Myös teknologian kehityksellä oli yhteyttä rikollisuuden kehittyneisyyteen, ja tämä havaittiin myös finanssialan turvallisuusriskinä. Opinnäytetyö tarjoaa katsauksen lainsäädännöllisiin näkökulmiin ja esittää keinoja finanssialan turvallisuuden yksityiskohtien huomioimiseksi ottaen huomioon teknologian kehityksen. Opinnäytetyö pyrkii toimimaan tiedonlähteenä niin kansalaisille kuin finanssialan toimijoillekin lisäten tietoa ja ymmärrystä digitaalisten identiteettivarkauksien ja rahanpesun mekanismeista, riskeistä ja käytännöistä turvallisuuden parantamiseksi finanssialalla. Tiedon tuottaminen ja lisääminen erilaisista verkon kautta tapahtuvista hyökkäyksistä ja rikoksista sekä niiden estämisestä on merkittävää myös yhteiskunnallisesti.