”Asiakkaat olettaa meidän tietävän kaikki” : kosmetiikkatuotteiden tulkinta pakkausmerkintöihin keskittyvän oppaan avulla
Aalto, Annukka; Mattila, Sanni (2024)
Lataukset:
Aalto, Annukka
Mattila, Sanni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521093
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521093
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää kosmetiikkaosastolla toimivien myyjien tietotaitoa kosmetiikkatuotteiden pakkausmerkinnöstä ja siten lisätä heidän valmiuttaan vastata asiakkaiden esittämiin kysymyksiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa kosmetiikkamyyjille helppolukuinen ja tiivistetty opas erilaisista raaka-aineryhmistä sekä pakkausmerkinnöistä. Työn toimeksiantajana toimi tunnettu vähittäiskauppaa harjoittava tavaratalo.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin asiantuntijuutta ja osaamisen kehittämistä yleisesti työelämälähtöisessä kontekstissa. Tämän lisäksi siinä tarkasteltiin kosmetiikkatuotteiden pakkausmerkintöjä eli mitä tuotteesta on mahdollista tulkita ulkoisen pakkauksen perusteella. Erityistarkastelussa oli tuotteen ainesosaluettelo, johon syvennyttiin yleisten raaka-aineryhmien ja ainesosien ominaisuuksien muodossa. Kehittämistyön lähteinä käytettiin tieteellisiä tutkimusartikkeleita, kosmetiikan lainsäädäntöä ja virallisia tietokantoja sekä kosmetiikka-aiheisia teoksia. Tietoperustan rakentamisessa otettiin huomioon sen hyödyllisuus myös muille kosmetiikan parissa työskenteleville ammattilaisille.
Kehittämistyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelminä hyödynnettiin kyselyä ja teemahaastattelua, joiden avulla muodostettiin kattava näkemys tutkittavasta ilmiöstä. Ammattiryhmän osaamista kartoittavalla kyselyllä selvitettiin kosmetiikkamyyjien taustatietoja annettuihin aihepiireihin liittyen. Sen avulla haluttiin myös alustavasti kartoittaa, onko opinnäytetyön toiminnalliselle tuotokselle eli oppaalle tarvetta. Teemahaastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina kahdeksalle myyjälle. Haastattelun runko oli ennalta jaettu kolmeen teemaan, joita hyödynnetiin jo alkukartoituskyselyn aikana.
Kehittämistyön tuotoksena syntynyt opas koostettiin aineistonkeruumenetelmien avulla saatujen tulosten ja työn tietoperustan pohjalta. Näiden perusteella voitiin todeta, että kohderyhmän myynnin tukena toimii parhaiten helppolukuinen opas, josta tarvittavia tietoja löytyy nopeasti ja vaivattomasti. Kohderyhmän toimintaympäristöön soveltuvan oppaan suunnittelussa hyödynnettiin erilaisia kosmetiikka-aiheisia teoksia.
Kosmetiikkaosaston myyjät saavat oppaan käyttöönsä opinnäytetyöprosessin päätyttyä. Tämän vuoksi sen tuomaa lisäarvoa ja pidemmän aikavälin hyödynnettävyyttä ei voida tässä hetkessä todeta. Opas rakennettiin kuitenkin tarkasti kohderyhmän toiveita kuunnellen ja vallitsevat kosmetiikkatrendit huomioiden. Huolimatta siitä, että oppaan toimivuutta ei konkreettisesti voitu opinnäytetyöprosessin aikataulujen puitteissa testata, sen uskotaan olevan kaivattu työväline tämän päivän kosmetiikkamyyjille.
Jatkokehitysideaksi tälle opinnäytetyölle jää tarkempi selvitys oppaan antamasta lisäarvosta kosmetiikkamyyjille. Mielenkiintoista olisi myös syventyä kuluttajien kasvaneeseen kiinnostukseen koskien kosmetiikan raaka-aineita. Tutkimuksessa voisi perehtyä erityisesti niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat ilmiön taustalla.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin asiantuntijuutta ja osaamisen kehittämistä yleisesti työelämälähtöisessä kontekstissa. Tämän lisäksi siinä tarkasteltiin kosmetiikkatuotteiden pakkausmerkintöjä eli mitä tuotteesta on mahdollista tulkita ulkoisen pakkauksen perusteella. Erityistarkastelussa oli tuotteen ainesosaluettelo, johon syvennyttiin yleisten raaka-aineryhmien ja ainesosien ominaisuuksien muodossa. Kehittämistyön lähteinä käytettiin tieteellisiä tutkimusartikkeleita, kosmetiikan lainsäädäntöä ja virallisia tietokantoja sekä kosmetiikka-aiheisia teoksia. Tietoperustan rakentamisessa otettiin huomioon sen hyödyllisuus myös muille kosmetiikan parissa työskenteleville ammattilaisille.
Kehittämistyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelminä hyödynnettiin kyselyä ja teemahaastattelua, joiden avulla muodostettiin kattava näkemys tutkittavasta ilmiöstä. Ammattiryhmän osaamista kartoittavalla kyselyllä selvitettiin kosmetiikkamyyjien taustatietoja annettuihin aihepiireihin liittyen. Sen avulla haluttiin myös alustavasti kartoittaa, onko opinnäytetyön toiminnalliselle tuotokselle eli oppaalle tarvetta. Teemahaastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina kahdeksalle myyjälle. Haastattelun runko oli ennalta jaettu kolmeen teemaan, joita hyödynnetiin jo alkukartoituskyselyn aikana.
Kehittämistyön tuotoksena syntynyt opas koostettiin aineistonkeruumenetelmien avulla saatujen tulosten ja työn tietoperustan pohjalta. Näiden perusteella voitiin todeta, että kohderyhmän myynnin tukena toimii parhaiten helppolukuinen opas, josta tarvittavia tietoja löytyy nopeasti ja vaivattomasti. Kohderyhmän toimintaympäristöön soveltuvan oppaan suunnittelussa hyödynnettiin erilaisia kosmetiikka-aiheisia teoksia.
Kosmetiikkaosaston myyjät saavat oppaan käyttöönsä opinnäytetyöprosessin päätyttyä. Tämän vuoksi sen tuomaa lisäarvoa ja pidemmän aikavälin hyödynnettävyyttä ei voida tässä hetkessä todeta. Opas rakennettiin kuitenkin tarkasti kohderyhmän toiveita kuunnellen ja vallitsevat kosmetiikkatrendit huomioiden. Huolimatta siitä, että oppaan toimivuutta ei konkreettisesti voitu opinnäytetyöprosessin aikataulujen puitteissa testata, sen uskotaan olevan kaivattu työväline tämän päivän kosmetiikkamyyjille.
Jatkokehitysideaksi tälle opinnäytetyölle jää tarkempi selvitys oppaan antamasta lisäarvosta kosmetiikkamyyjille. Mielenkiintoista olisi myös syventyä kuluttajien kasvaneeseen kiinnostukseen koskien kosmetiikan raaka-aineita. Tutkimuksessa voisi perehtyä erityisesti niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat ilmiön taustalla.