Sokerijuurikasteollisuuden sivuvirrat kosmetiikan raaka-aineina : mikro- ja nanofibrilloitu selluloosa
Myllykoski, Josefiina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521113
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaista lisäarvoa sokerijuurikasteollisuuden sivuvirroista peräisin olevat mikro- ja nanofibrilloitu selluloosa voivat tuoda kosmetiikkatuotteisiin. Opinnäytetyö oli kehittämistyö, jonka tavoitteena oli luoda kosmetiikka- ja lääkekäyttöön soveltuva voidepohja, jossa hyödynnettäisiin kyseisiä raaka-aineita. Koska mikro- ja nanofibrilloitua selluloosaa hyödynnetään kosmetiikassa usein sen reologisten ominaisuuksien kautta, työn tarkoituksena oli myös selvittää, voisivatko raaka-aineet toimia luonnollisena vaihtoehtona vastaavia ominaisuuksia omaavalle synteettiselle raaka-aineelle karbomeerille. Toimeksiantajana toimi FarKos-hanke, joka tutkii kotimaisia sivuvirta- ja luonnonraaka-aineita sekä niiden soveltuvuutta kosmetiikkaan, ravintolisiin ja lääkkeiden apuaineina.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin mikro- ja nanofibrilloidun selluloosan valmistusmenetelmiä, sekä niiden ja muiden sivuvirtalähtöisten raaka-aineiden käyttöä kosmetiikassa. Lisäksi käsiteltiin lyhyesti emulsioteoriaa sekä perusteltiin voidepohjan raaka-ainevalintoja.
Opinnäytetyössä onnistuttiin luomaan raaka-aineiltaan tavoitteiden mukainen voidepohja. Työn tuotoksena syntyi kolme valmistettua voidetta, joissa yhdessä hyödynnettiin mikrofibrilloitua selluloosaa ja kahdessa nanofibrilloitua selluloosa fosfaattia. Valmistettujen voidepohjien stabiilisuutta olisi kuitenkin hyvä tutkia lisää, jotta saataisiin selville paremmin reseptin onnistuminen. Se, toimisivatko raaka-aineet luonnollisena vaihtoehtona karbomeerille, voisi olla teoreettisen viitekehyksen perusteella mahdollista, jos näitä yhdistetään luonnollisten paksuntajien tai muiden viskositeettiä säätävien raaka-aineiden kanssa. Tätä olisi kuitenkin hyvä selvittää tarkemmin kokeilemalla korvata karbomeeri näillä raaka-aineilla käytännössä.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin mikro- ja nanofibrilloidun selluloosan valmistusmenetelmiä, sekä niiden ja muiden sivuvirtalähtöisten raaka-aineiden käyttöä kosmetiikassa. Lisäksi käsiteltiin lyhyesti emulsioteoriaa sekä perusteltiin voidepohjan raaka-ainevalintoja.
Opinnäytetyössä onnistuttiin luomaan raaka-aineiltaan tavoitteiden mukainen voidepohja. Työn tuotoksena syntyi kolme valmistettua voidetta, joissa yhdessä hyödynnettiin mikrofibrilloitua selluloosaa ja kahdessa nanofibrilloitua selluloosa fosfaattia. Valmistettujen voidepohjien stabiilisuutta olisi kuitenkin hyvä tutkia lisää, jotta saataisiin selville paremmin reseptin onnistuminen. Se, toimisivatko raaka-aineet luonnollisena vaihtoehtona karbomeerille, voisi olla teoreettisen viitekehyksen perusteella mahdollista, jos näitä yhdistetään luonnollisten paksuntajien tai muiden viskositeettiä säätävien raaka-aineiden kanssa. Tätä olisi kuitenkin hyvä selvittää tarkemmin kokeilemalla korvata karbomeeri näillä raaka-aineilla käytännössä.