Rekrytointikonsulttien perehdyttämisen kehittäminen
Ruohoniemi, Santeri (2024)
Ruohoniemi, Santeri
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521207
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521207
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajayrityksen perehdyttämisen nykytilaa sekä luoda tutkielman kautta kehitysehdotuksia yrityksen perehdyttämisprosessiin liittyen. Ajatus tutkielman tekoon lähti halusta kehittää henkilöstöhallinnon prosesseja. Tutkielman tarkempi aihe muodostui toimeksiantajan tarpeesta kehittää perehdyttämisprosessia. Perehdytyksen kehittäminen kohdennettiin yrityksen rekrytointikonsulttien perehdyttämiseen ja heidän antamaansa perehdytykseen yrityksen vuokratyöntekijöille. Tutkielman toimeksiantajaksi valittiin suomalainen henkilöstöpalveluita tarjoava yritys yhteisien intressien takia.
Tutkielman teoriaosuudessa selvitettiin, mitä perehdytys tarkoittaa, mistä se koostuu, mitä perehdytyksellä tavoitellaan ja mitkä ovat perehdytyksen hyödyt. Tietoperustassa käydään läpi perehdytyksen suunnittelua, sisältöä ja toteutusta. Lisäksi teoriassa käydään läpi perehdyttäjän roolia.
Nykytilaa selvitettiin haastattelemalla kolmea esihenkilöä, jotka ovat vastuussa tiimiensä rekrytointikonsulttien perehdyttämisestä. Haastattelujen lisäksi luotiin kysely rekrytointikonsul teille, jossa selvitettiin heidän kokemuksiansa perehdytyksestä ja perehdyttäjänä toimimisesta. Näiden tutkimusmenetelmien kautta analysoitiin aineistoja ja luotiin johtopäätöksiä perehdyttämisen nykytilanteesta.
Keskeisenä tuloksena huomattiin, että kokemukset perehdytyksestä vaihtelevat organisaation sisällä. Tämä johtuu siitä, että tiimeissä perehdytys tehdään eri tavalla. Kyselyn vastauksissa oli paljon vaihtelua, joka vaikeutti selkeiden johtopäätösten tekemistä. Jos kyselyyn olisi saatu enemmän vastuksia, olisi tieto ollut tarkempaa. Kyselyssä ei kysytty, missä tiimissä vastaaja työskentelee. Tämän takia tutkielmassa ei pystytty antamaan tiimikohtaisia kehityseh dotuksia. Tuloksista huomattiin, että osalla tiimeistä on parempia käytäntöjä käytössä.
Nykytilan analyysin ja johtopäätöksien kautta luotiin toimeksiantajalle kehitysehdotuksia. Keskeisimmiksi kehitysehdotuksiksi muodostui tutkielman johtopäätöksistä yhtenäisen pereh dytysmallin luominen kaikille rekrytointikonsulteille, koulutuksen järjestäminen perehdyttäjille, palautekysely kehittämisen tueksi ja enemmän mahdollisuuksia hyvien käytäntöjen vaihtamiseen tiimien välille.
Tutkielman teoriaosuudessa selvitettiin, mitä perehdytys tarkoittaa, mistä se koostuu, mitä perehdytyksellä tavoitellaan ja mitkä ovat perehdytyksen hyödyt. Tietoperustassa käydään läpi perehdytyksen suunnittelua, sisältöä ja toteutusta. Lisäksi teoriassa käydään läpi perehdyttäjän roolia.
Nykytilaa selvitettiin haastattelemalla kolmea esihenkilöä, jotka ovat vastuussa tiimiensä rekrytointikonsulttien perehdyttämisestä. Haastattelujen lisäksi luotiin kysely rekrytointikonsul teille, jossa selvitettiin heidän kokemuksiansa perehdytyksestä ja perehdyttäjänä toimimisesta. Näiden tutkimusmenetelmien kautta analysoitiin aineistoja ja luotiin johtopäätöksiä perehdyttämisen nykytilanteesta.
Keskeisenä tuloksena huomattiin, että kokemukset perehdytyksestä vaihtelevat organisaation sisällä. Tämä johtuu siitä, että tiimeissä perehdytys tehdään eri tavalla. Kyselyn vastauksissa oli paljon vaihtelua, joka vaikeutti selkeiden johtopäätösten tekemistä. Jos kyselyyn olisi saatu enemmän vastuksia, olisi tieto ollut tarkempaa. Kyselyssä ei kysytty, missä tiimissä vastaaja työskentelee. Tämän takia tutkielmassa ei pystytty antamaan tiimikohtaisia kehityseh dotuksia. Tuloksista huomattiin, että osalla tiimeistä on parempia käytäntöjä käytössä.
Nykytilan analyysin ja johtopäätöksien kautta luotiin toimeksiantajalle kehitysehdotuksia. Keskeisimmiksi kehitysehdotuksiksi muodostui tutkielman johtopäätöksistä yhtenäisen pereh dytysmallin luominen kaikille rekrytointikonsulteille, koulutuksen järjestäminen perehdyttäjille, palautekysely kehittämisen tueksi ja enemmän mahdollisuuksia hyvien käytäntöjen vaihtamiseen tiimien välille.