Palkkasihteerien työhyvinvointi etätyössä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Helsingin kaupungin Taloushallintopalveluliikelaitoksen eli Talpan palkkasihteerien työhyvinvoinnin nykytilaa etätyössä. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-ohjelmalla luodulla internetkyselyllä. Kyselytutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää kehittämiskohteita ja -ideoita työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi etätyössä.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin työhyvinvointia ja etätyötä. Teoriaosuus sisälsi työhyvinvoinnin historiaa, työkykyä sekä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Etätyöstä käsiteltiin sen yleisyyttä, historiaa, hyötyjä ja mahdollisia haasteita, etäjohtamista sekä itseohjautuvuutta.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työhyvinvointi etätyössä koettiin pääosin myönteisenä. Työhyvinvointia etätyössä on koettu parantavan erityisesti työmatkoissa säästetty aika, työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen sekä rauhallinen työympäristö. Etätyön on koettu vaikuttavan pääsääntöisesti positiivisesti työhyvinvointiin. Tutkimuksen tulosten perusteella kehittämiskohteiksi nousivat etätyövälineet, työn tauottaminen, kouluttaminen sekä yhteiset tapahtumat.

The purpose of this thesis was to study current state of well-being of the payroll secretaries of the City of Helsinki’s Department of Financial Management Services (Talpa) when working remotely. The research material was collected using an internet survey created using the Webropol program. The research method used was a quantitative research method. The aim of the thesis was to find development targets and ideas for maintaining and improving well-being at work when working remotely.

The theoretical framework of this thesis consisted of well-being at work and remote work. The theoretical framework covered the history of well-being at work, working ability and the factors affecting well-being at work. Prevalence, history, benefits and challenges of remote work, remote management, and self-direction in remote work were also covered.

The results of the study showed that well-being at work in remote work was mainly perceived as positive. Especially the saved time in commuting, the balancing of work and leisure time, and a peaceful work environment have been perceived to improve well-being at work when working remotely. Remote work has mainly been perceived to have a positive effect on well-being at work. The results of the research suggest that in the future more attention should be paid to remote work equipment, having breaks from work, training, and common events.