Turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttö kunnan varautumisessa ja jatkuvuudenhallinnassa
Vähämäki, Erkki (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060722077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060722077
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Tuusulan kunta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja parantaa kunnan varautumis- ja jatkuvuudenhallintaprosesseja. Tutkimuksen ydin keskittyi johtamisjärjestelmän integroimiseen osaksi kunnan varautumista ja jatkuvuudenhallintaa.
Kehitystehtävänä oli syventää ymmärrystä siitä, miten jatkuvan parantamisen mallin avulla voitiin systemaattisesti parantaa kunnan varautumista ja jatkuvuudenhallintaa osana muuta johtamista. Käytännönläheinen lähestymistapa yhdisti teoreettisen viitekehyksen, kuten kansainväliset standardit, sekä varautumista, jatkuvuudenhallintaa ja turvallisuusjohtamista käsittelevät dokumentit paikallisen toimintaympäristön empiiriseen aineistoon, mikä loi vahvan pohjan kestävälle kehittämiselle.
Menetelmällisesti työssä sovellettiin laadullista tutkimusta ja tapaustutkimusta, mikä toi esille paitsi haasteet myös onnistumiset kunnan turvallisuusjohtamisessa. Tutkimus osoitti, että kunnan varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan prosessit olivat kehitettävissä ja parannettavissa PDCA-mallin järjestelmällisellä soveltamisella.
Keskeisten tulosten ja suositusten kautta saadaan käsitys siitä, miten turvallisuustyöryhmän perustaminen ja jatkuvan parantamisen periaatteiden noudattaminen voisivat muodostaa kunnan turvallisuustoiminnan selkärangan. Jatkuvan oppimisen ja kehittämisen kulttuuri, yhdistettynä selkeisiin tavoitteisiin ja seurantaan, muodostaa vankan perustan turvallisuuden johtamiselle. Johtopäätöksenä suositellaan PDCA-mallin käyttöönottoa osana kunnan turvallisuusjohtamisjärjestelmää sekä turvallisuustyöryhmän perustamista, joka vastaa jatkuvan parantamisen prosessin ylläpidosta ja kehittämisestä. Lisäksi korostetaan säännöllistä koulutusta ja turvallisuuskulttuurin vahvistamista koko organisaatiossa.
Kehitystehtävänä oli syventää ymmärrystä siitä, miten jatkuvan parantamisen mallin avulla voitiin systemaattisesti parantaa kunnan varautumista ja jatkuvuudenhallintaa osana muuta johtamista. Käytännönläheinen lähestymistapa yhdisti teoreettisen viitekehyksen, kuten kansainväliset standardit, sekä varautumista, jatkuvuudenhallintaa ja turvallisuusjohtamista käsittelevät dokumentit paikallisen toimintaympäristön empiiriseen aineistoon, mikä loi vahvan pohjan kestävälle kehittämiselle.
Menetelmällisesti työssä sovellettiin laadullista tutkimusta ja tapaustutkimusta, mikä toi esille paitsi haasteet myös onnistumiset kunnan turvallisuusjohtamisessa. Tutkimus osoitti, että kunnan varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan prosessit olivat kehitettävissä ja parannettavissa PDCA-mallin järjestelmällisellä soveltamisella.
Keskeisten tulosten ja suositusten kautta saadaan käsitys siitä, miten turvallisuustyöryhmän perustaminen ja jatkuvan parantamisen periaatteiden noudattaminen voisivat muodostaa kunnan turvallisuustoiminnan selkärangan. Jatkuvan oppimisen ja kehittämisen kulttuuri, yhdistettynä selkeisiin tavoitteisiin ja seurantaan, muodostaa vankan perustan turvallisuuden johtamiselle. Johtopäätöksenä suositellaan PDCA-mallin käyttöönottoa osana kunnan turvallisuusjohtamisjärjestelmää sekä turvallisuustyöryhmän perustamista, joka vastaa jatkuvan parantamisen prosessin ylläpidosta ja kehittämisestä. Lisäksi korostetaan säännöllistä koulutusta ja turvallisuuskulttuurin vahvistamista koko organisaatiossa.