Palkka-avoimuusdirektiivi: askel kohti tasa-arvoisempaa työelämää

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella Euroopan unionissa vuonna 2023 hyväksytyn palkka-avoimuusdirektiivin taustalla vaikuttaneita tekijöitä sekä perehtyä sen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Direktiivin tarkoituksena on kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja ja edistää tasa-arvoa työelämässä. Direktiivin merkityksen ja pyrkimysten ymmärtämiseksi opinnäytetyössä paneuduttiin aluksi kansainvälisesti tunnustettuihin ihmisoikeuksiin sekä ihmiskunnan perusarvoihin, jotka muodostavat direktiivin ytimen. Työssä keskityttiin erityisesti tasa-arvon, samapalkkaisuuden ja syrjimättömyyden käsitteisiin sekä nykyiseen oikeudentilaan ja sen kehitykseen vuosien saatossa. Lisäksi tarkastelun kohteena oli naisten ja miesten väliset palkkaerot yhteiskunnallisena ilmiönä.

Opinnäytetyön keskiössä oli myös sukupuolten välisten palkkaerojen havainnollistaminen sekä erilaisten palkkaeroja selittävien tekijöiden tunnistaminen ja arvioiminen. Lisäksi tuotoksessa esitettiin konkreettisia keinoja suomalaisille yrityksille palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanoon valmistautumiseksi ja pohdittiin nykyisen ja voimaan tulevan tasa-arvolainsäädännön haasteita ja kehityskohteita. Työssä myös esitettiin palkka-avoimuuden ja tasa-arvoisen palkkauksen edistämisen kannalta relevantteja jatkotutkimusehdotuksia, jotka voisivat parantaa palkkaerojen taustalla vaikuttavien tekijöiden ymmärtämistä sekä tukea uusien keinojen ja instrumenttien kehittämistä samapalkkaisuuden toteuttamiseksi.

Opinnäytetyössä käytettiin oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää, jonka tutkimuskohteena oli voimassa oleva kansallinen tasa-arvolainsäädäntö sekä voimaan tuleva palkka-avoimuusdirektiivi. Työn teoreettinen viitekehys koostui pääasiassa kansainvälisestä ja kansallisesta lainsäädännöstä, oikeuskirjallisuudesta, lainvalmisteluaineistoista sekä EU-tuomioistuimen, korkeimman oikeuden sekä työtuomioistuimen ratkaisuista. Viitekehyksessä hyödynnettiin myös eri ministeriöiden, julkisoikeudellisten yhteisöjen ja työmarkkinajärjestöjen raportteja, muistioita ja lausuntoja, joiden lisäksi työssä otettiin huomioon myös käytännön näkökulmia.

Koska palkka-avoimuusdirektiiviä ei ole vielä implementoitu osaksi kansallista lainsäädäntöä, aiheesta ei juurikaan ole vielä oikeuskirjallisuutta tai muitakaan tutkimuksia, joissa tarkasteltaisiin direktiivin taustalla vaikuttavia intressejä, niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita sekä direktiivin tuomia muutoksia työelämään. Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena olikin toimia tuotoksena, joka auttaa ymmärtämään oikeudenmukaisemman työelämän tarpeita, haastaa nykyisen tasa-arvolainsäädännön tehokkuuden sekä hyödyttää työelämän kaikkia osapuolia palkka-avoimuusdirektiivin tuomien uudistusten omaksumisessa.