Vankien vankeusaikaiset riskitekijät ja riskiluokittelu
Ylivarvi, Eero; Rautajoki, Mikko; Immonen, Jani-Petteri (2024)
Ylivarvi, Eero
Rautajoki, Mikko
Immonen, Jani-Petteri
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060922372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060922372
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa riskivankeja vankeusaikaan vaikuttavien riskitekijöiden kautta vankipopulaatiosta. Pyrkimyksenä oli selvittää, onko mahdollista luoda riskiluokittelu, jolla voidaan arvioida vankien vankeusaikaisia yksilöllisiä vaikutuksia vankilaturvallisuuteen. Vankiloiden turvallisuustilanne ja vankien väkivaltainen käytös on ollut esillä entistä enemmän mediassa ja Rikosseuraamuslaitoksen sisällä viime vuosina. Vankeusaikainen rikollisuus, vankien välinen väkivalta, henkilökuntaan kohdistuva fyysinen ja psyykkinen väkivalta sekä näiden uhka on noussut esille tutkimustenkin muodossa. Opinnäytetyön aihe syntyi työelämän tarpeesta ja sen tilaajana toimii apulaisjohtaja Mikko Halvari Riihimäen vankilasta. Tietoperustan mukaan erilaiset vankiryhmät ovat riskitekijöitä vankipopulaatiossa, jotka vaikuttavat vankilaturvallisuuteen ja sen eri osa-alueisiin. Riskiluokittelu mahdollistaa vankeuslain ja työturvallisuuslain mukaisesti turvallisen täytäntöönpanoympäristön vangeille ja turvallisen työympäristön henkilökunnalle.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja siinä hyödynnettiin asiantuntijahaastatteluja. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Analyysivaihe toteutettiin aineistolähtöisen laadullisen analyysin prosessilla. Aineisto muodostui asiantuntija haastatteluista (n=5). Tutkimustuloksista kävi ilmi, että vangista aiheutuvia ja vankiin kohdistuvia riskitekijöitä on mahdollista tunnistaa. Haastatteluista saatiin koottua tuloksiin 13 erilaista vangeista aiheutuvaa riskitekijää, joista tulosten mukaan suurin riski oli vangin kuuluminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Vankeihin kohdistuvia riskitekijöitä löydettiin 10 kappaletta, joista vaikuttavimmat ovat ilmiantajan status ja rikoksen laatuun liittyvät tekijät. Tulokset osoittivat, että riskitekijöiden vaikuttavuutta vankilaturvallisuuteen voidaan arvioida. Tulosten perusteella riskiluokittelumalli on mahdollista tehdä vankien vankeusaikaisten riskitekijöiden tunnistamisen kautta. Vankien vankeusaikaisten riskitekijöiden tunnistamista ja riskiluokittelua tulisi käyttää turvallisemman täytäntöönpanoympä-ristön luomisessa, jolla voitaisiin parantaa vankilaturvallisuutta, työturvallisuutta, vankien kuntoutusta ja henkilökunnan resurssien kohdentamista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja siinä hyödynnettiin asiantuntijahaastatteluja. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Analyysivaihe toteutettiin aineistolähtöisen laadullisen analyysin prosessilla. Aineisto muodostui asiantuntija haastatteluista (n=5). Tutkimustuloksista kävi ilmi, että vangista aiheutuvia ja vankiin kohdistuvia riskitekijöitä on mahdollista tunnistaa. Haastatteluista saatiin koottua tuloksiin 13 erilaista vangeista aiheutuvaa riskitekijää, joista tulosten mukaan suurin riski oli vangin kuuluminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Vankeihin kohdistuvia riskitekijöitä löydettiin 10 kappaletta, joista vaikuttavimmat ovat ilmiantajan status ja rikoksen laatuun liittyvät tekijät. Tulokset osoittivat, että riskitekijöiden vaikuttavuutta vankilaturvallisuuteen voidaan arvioida. Tulosten perusteella riskiluokittelumalli on mahdollista tehdä vankien vankeusaikaisten riskitekijöiden tunnistamisen kautta. Vankien vankeusaikaisten riskitekijöiden tunnistamista ja riskiluokittelua tulisi käyttää turvallisemman täytäntöönpanoympä-ristön luomisessa, jolla voitaisiin parantaa vankilaturvallisuutta, työturvallisuutta, vankien kuntoutusta ja henkilökunnan resurssien kohdentamista.