Ravintolahenkilökunnan olutkoulutusmateriaali
Päivärinta, Henrik (2024)
Päivärinta, Henrik
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060922395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060922395
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on luoda ravintoloiden henkilökunnalle koulutusmateriaali, joka varmistaa työntekijän tuoteosaamisen oluiden osalta. Opiskelijan omista ja toimialalta kuultujen palautteiden perusteella tällaiselle koulutukselle on selvä tarve. Opinnäytetyön tekijä tekee työn myöhempää kaupallistamista varten, mutta materiaalin toimivuus tullaan testaamaan opiskelijan nykyisen työnantajan toimipisteessä.
Opinnäytetyön alussa käsitellään lyhyesti oluen historiaa ja kehitystä aina 1900-luvun loppupuolelle, jonka jälkeen syvennytään raaka-aineisiin ja valmistustapoihin. Näissä osioissa selvitetään miten erilaiset maltaat, jyvät, humalat, hiivat, bakteerit, vesi, mausteet ja valmistustavat vaikuttavat lopputuotteeseen. Lisäksi käydään läpi tärkeimmät oluissa ilmoitetut asteikot, kuten alkoholipitoisuus, väri- ja katkeromäärät. Myös yleisimmät oluissa ilmenevät viat, kuten pilaantuminen ja niiden tunnistaminen käydään läpi.
Opinnäytetyössä käsiteltävät oluttyylit ovat jaoteltu pohjahiiva- (vaaleat, puolitummat ja tummat lagerit), pintahiiva- (vaaleat alet, tummemmat alet, belgialaiset alet, vehnäoluet ja hapanoluet), hybridi ja villihiivaoluisiin, joiden erilaisia variaatioita käsitellään laajalti, mutta keskittyen perinteisempiin tyylilajeihin. Erilaisille oluttyyleille löytyy myös omat tarjoilutapansa ja -lämpötilansa, jotka esitellään tässä opinnäytetyössä.
Tärkeimpien aiheiden löytäminen koulutusmateriaaliin vaati tutkimusta ja tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus sen avoimen haastattelumallin takia. Myös eri näkökulmien merkitys sisällön osalta haluttiin varmistaa, joten haastateltaviksi valittiin asiantuntija, työnantaja ja työntekijä. Näissä haastatteluissa pyrittiin selvittämään tärkeimmät aihealueet oluiden tuoteosaamiseen liittyen haastateltavien näkökulmista, jotta koulutusmateriaalin sisältö ja malli vastaisivat mahdollisimman hyvin toimialan tarpeita. Tutkimustuloksia käytettiin myös rajaamaan opinnäytetyössä käsiteltäviä aiheita hyväksyttävän laajuuden puitteissa, koska laajasta aineistosta tiivistettiin paljon.
Opinnäytetyön teoriapohjan perusteella on tehty produktimateriaali, jota ei liitetä tähän työhön, koska sen julkaisemisen koetaan haittaavan materiaalin kaupallistamista. Materiaalin kaupallistamiseksi vaaditaan myös jatkuvaa päivitystä uusien tyylilajien ja termien kehittyessä. Materiaalia voi kehittää myös käsittelemään oluen ja ruoan yhdistämistä, jolla voidaan laajentaa potentiaalista käyttäjäkuntaa ruokaravintoloiden henkilökuntaan. Nykyisessä muodossaan se palvelee pohjana olutravintoloiden henkilökunnan kouluttamisessa. Koulutusmateriaalin muokkaamista interaktiivisempaan muotoon tulee myös harkita, kuin myös maistelutilaisuuksien hyödyntämistä koulutusmateriaalin tueksi.
Opinnäytetyön alussa käsitellään lyhyesti oluen historiaa ja kehitystä aina 1900-luvun loppupuolelle, jonka jälkeen syvennytään raaka-aineisiin ja valmistustapoihin. Näissä osioissa selvitetään miten erilaiset maltaat, jyvät, humalat, hiivat, bakteerit, vesi, mausteet ja valmistustavat vaikuttavat lopputuotteeseen. Lisäksi käydään läpi tärkeimmät oluissa ilmoitetut asteikot, kuten alkoholipitoisuus, väri- ja katkeromäärät. Myös yleisimmät oluissa ilmenevät viat, kuten pilaantuminen ja niiden tunnistaminen käydään läpi.
Opinnäytetyössä käsiteltävät oluttyylit ovat jaoteltu pohjahiiva- (vaaleat, puolitummat ja tummat lagerit), pintahiiva- (vaaleat alet, tummemmat alet, belgialaiset alet, vehnäoluet ja hapanoluet), hybridi ja villihiivaoluisiin, joiden erilaisia variaatioita käsitellään laajalti, mutta keskittyen perinteisempiin tyylilajeihin. Erilaisille oluttyyleille löytyy myös omat tarjoilutapansa ja -lämpötilansa, jotka esitellään tässä opinnäytetyössä.
Tärkeimpien aiheiden löytäminen koulutusmateriaaliin vaati tutkimusta ja tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus sen avoimen haastattelumallin takia. Myös eri näkökulmien merkitys sisällön osalta haluttiin varmistaa, joten haastateltaviksi valittiin asiantuntija, työnantaja ja työntekijä. Näissä haastatteluissa pyrittiin selvittämään tärkeimmät aihealueet oluiden tuoteosaamiseen liittyen haastateltavien näkökulmista, jotta koulutusmateriaalin sisältö ja malli vastaisivat mahdollisimman hyvin toimialan tarpeita. Tutkimustuloksia käytettiin myös rajaamaan opinnäytetyössä käsiteltäviä aiheita hyväksyttävän laajuuden puitteissa, koska laajasta aineistosta tiivistettiin paljon.
Opinnäytetyön teoriapohjan perusteella on tehty produktimateriaali, jota ei liitetä tähän työhön, koska sen julkaisemisen koetaan haittaavan materiaalin kaupallistamista. Materiaalin kaupallistamiseksi vaaditaan myös jatkuvaa päivitystä uusien tyylilajien ja termien kehittyessä. Materiaalia voi kehittää myös käsittelemään oluen ja ruoan yhdistämistä, jolla voidaan laajentaa potentiaalista käyttäjäkuntaa ruokaravintoloiden henkilökuntaan. Nykyisessä muodossaan se palvelee pohjana olutravintoloiden henkilökunnan kouluttamisessa. Koulutusmateriaalin muokkaamista interaktiivisempaan muotoon tulee myös harkita, kuin myös maistelutilaisuuksien hyödyntämistä koulutusmateriaalin tueksi.