Työkykyjohtamisen kehittäminen organisaation palvelualueiden johtotiimeissä
Raaska, Riikka (2024)
Raaska, Riikka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022515
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kehittää organisaation palvelualueiden työkykyjohtamista johtotiimitasolla. Opinnäytetyön tavoitteena on toteuttaa tutkittavan organisaation strategiaa työkykyjohtamisen näkökulmasta. Tavoitteena on löytää johtotiimitasolle työkyvyn seurannan mahdollistavat olennaiset mittarit ja kehittää toimintakäytänteet työkykyjohtamiselle organisaation palvelualueiden johtotiimeissä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa menetelminä toimivat ensin teemahaastattelut, jonka jälkeen täydentävänä aineiston keruuna työpajatyöskentely. Opinnäytetyön hyödyn saaja on ensisijaisesti tutkittava organisaatio, mutta tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää muissakin organisaatioissa.
Henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen on yksi kohdeorganisaation strategisista tavoitteista. Tietoperustassa tarkastellaan työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen moniulotteisuutta, eli sitä, miten moni tekijä vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn. Tietoperustassa käsitellään tarkemmin työkyvyn johtamisen haasteita, strategista työkyvyn johtamista ja tekijöitä johtamisen tukena. Suunnitelmallisessa ja ennakoivassa johtamisessa päätösten tekemisen perusta on saatavilla oleva tieto ja päätösten vaikutusta seurataan mittareilla. Seurannan mittarit ovat yksi kokonaisuus tietoperustassa, kun puhutaan työkyvyn tiedolla johtamisesta.
Opinnäytetyön tarkoitus ja päätavoite toteutui, jossa työkykyjohtamisen näkökulmasta toteutettiin organisaation strategiaa. Kahteen muuhun tavoitteeseen ei vielä löytynyt ”ratkaisua”, vaan opinnäytetyö muodostui hyväksi pohjaksi kehittämistyölle. Työkykyjohtamisen kehittämiskohteita, voimavaroja ja uhkia tunnistettiin, mutta lopullinen vastuu ja toimeenpano jää organisaation vastuulle.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että työkykyjohtamista tarvitaan organisaation joka tasolla eikä sitä voi erottaa johtamisen muusta kokonaisuudesta vaan se on yksi tärkeä osa johtamisen kokonaisuutta. Päätöksiä tehtäessä, tulee päätösten vaikutus arvioida henkilöstöön. Työkykyjohtaminen tarvitsee myös laajaa tietoperustaa, jota tulee seurata säännöllisesti ja yhteistyötä tulee tehdä laaja-alaisesti niin sisäisten kuin ulkoisten kumppanien kanssa.
Työkykyjohtamista osana strategisen tason johtamista ei pidä lähteä erottamaan johtamisen muusta kokonaisuudesta. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja hyvinvoinnin kokonaisuutta tulee tarkastella strategisella tasolla yhdessä talouden ja muiden johtamisen osa-alueiden kanssa. Strategian painopisteiden avaaminen johtotiimitasolla on tärkeää työkykyjohtamisen näkökulmasta, jotta tavoitteet strategian painopisteiden toteutumiselle ovat seurattavissa systemaattisemmin.
Henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen on yksi kohdeorganisaation strategisista tavoitteista. Tietoperustassa tarkastellaan työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen moniulotteisuutta, eli sitä, miten moni tekijä vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn. Tietoperustassa käsitellään tarkemmin työkyvyn johtamisen haasteita, strategista työkyvyn johtamista ja tekijöitä johtamisen tukena. Suunnitelmallisessa ja ennakoivassa johtamisessa päätösten tekemisen perusta on saatavilla oleva tieto ja päätösten vaikutusta seurataan mittareilla. Seurannan mittarit ovat yksi kokonaisuus tietoperustassa, kun puhutaan työkyvyn tiedolla johtamisesta.
Opinnäytetyön tarkoitus ja päätavoite toteutui, jossa työkykyjohtamisen näkökulmasta toteutettiin organisaation strategiaa. Kahteen muuhun tavoitteeseen ei vielä löytynyt ”ratkaisua”, vaan opinnäytetyö muodostui hyväksi pohjaksi kehittämistyölle. Työkykyjohtamisen kehittämiskohteita, voimavaroja ja uhkia tunnistettiin, mutta lopullinen vastuu ja toimeenpano jää organisaation vastuulle.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että työkykyjohtamista tarvitaan organisaation joka tasolla eikä sitä voi erottaa johtamisen muusta kokonaisuudesta vaan se on yksi tärkeä osa johtamisen kokonaisuutta. Päätöksiä tehtäessä, tulee päätösten vaikutus arvioida henkilöstöön. Työkykyjohtaminen tarvitsee myös laajaa tietoperustaa, jota tulee seurata säännöllisesti ja yhteistyötä tulee tehdä laaja-alaisesti niin sisäisten kuin ulkoisten kumppanien kanssa.
Työkykyjohtamista osana strategisen tason johtamista ei pidä lähteä erottamaan johtamisen muusta kokonaisuudesta. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja hyvinvoinnin kokonaisuutta tulee tarkastella strategisella tasolla yhdessä talouden ja muiden johtamisen osa-alueiden kanssa. Strategian painopisteiden avaaminen johtotiimitasolla on tärkeää työkykyjohtamisen näkökulmasta, jotta tavoitteet strategian painopisteiden toteutumiselle ovat seurattavissa systemaattisemmin.