Vaikuttavuuden arviointi ikäihmisten palveluasumisessa : integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Ikääntyneiden määrän kasvaessa, palveluiden tarpeen lisääntyessä sekä niin kutsutun hoivakotikriisin myötä palveluiden vaikuttavuuden arviointiin on kiinnitetty sosiaalialalla aiempaa enemmän huomiota. Terveydenhuollossa vaikuttavuuden arvioinnilla on jo perinteitä ja kansallisia mittareita. Vaikuttavuuden arvioinnilla voidaan kohdentaa käytössä olevia rajallisia resursseja oikea-aikaisesti. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa millä menetelmillä ja mittareilla ikäihmisten asumispalveluiden vaikuttavuutta on arvioitu sekä mitä tietoa niillä on saavutettu. Tarkoituksena oli kerätyn tiedon avulla työelämässä muodostaa yksityisen palveluntuottajan strategisten tavoitteiden tueksi ikäihmisten asumispalveluiden vaikuttavuuden arvioinnin mittarit. Strategisten tavoitteiden ja vaikuttavuuden mittareiden määrittäminen ei ollut osa tätä opinnäytetyöprosessia. Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tehtiin LAB Primo, PubMed ja Ebsco tietokannoista sekä manuaalisesti Google Scholarista ja alan lehdistä. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisella lähestymistavalla. Tulosten perusteella ikäihmisten palveluasumisen vaikuttavuuden arviointiin käytetään erilaisia menetelmiä ja mittareita, kuten ASCOT- ja QALY-mittareita. Tuloksista ilmeni, että vaikuttavuuden arviointi on monitasoinen prosessi, joka vaatii monialaista lähestymistapaa ja eri mittareiden yhdistämistä. Mittareita tulee kehittää asiakasryhmään soveltuvaksi ja muistisairaiden käyttöön soveltuvan mittarein kehittäminen edistäisi vaikuttavuuden arviointi ikäihmisten asumispalveluissa tulevina vuosina.

With the increasing number of elderly people, the growing need for services, and the so-called care home crisis, more attention has been paid in the social sector to evaluating the effectiveness of services. In healthcare, effectiveness evaluation has a tradition and national indicators. Effectiveness evaluation can be used to allocate the limited resources available in a timely manner. The aim of this thesis was to identify the methods and indicators used to assess the effectiveness of housing services for the elderly and the information obtained from them. The purpose was to use the collected information to form indicators for assessing the effectiveness of housing services for the elderly to support the strategic goals of a private service provider in working life. Defining the strategic goals and effectiveness indicators was not part of this thesis process. The thesis was conducted as an integrative literature review. Data was searched from the LAB Primo, PubMed, and Ebsco databases, as well as manually from Google Scholar and professional journals. The data analysis was carried out using an inductive approach. The results indicate that various methods and indicators, such as ASCOT and QALY indicators, are used to assess the effectiveness of elderly service housing. The results revealed that effectiveness evaluation is a multi-level process that requires a multidisciplinary approach and the combination of different indicators. Indicators should be developed to suit the target customer group, and developing indicators suitable for use with individuals with dementia would advance the effectiveness evaluation of housing services for the elderly in the coming years.