Simulaatiokoulutuksen vaikutus Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstön osaamiseen toimia suuronnettomuustilanteessa
Kekkonen, Jarmo; Pölönen, Henna (2015)
Kekkonen, Jarmo
Pölönen, Henna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501131223
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501131223
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella järjestettävän simulaatiokoulutuksen vaikutuksia ensihoitajien osaamisen tasoon. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä ensihoitajien valmiuksia toimia suuronnettomuustilanteessa. Harjoituksessa keskityttiin primaaritriagen tekemiseen, tilannetietoisuuden ylläpitämiseen ja tilannejohtamiseen. Koulutus koostui teoriaosuudesta sekä simulaatioharjoituksesta ja sitä seuranneesta debriefing-tilaisuudesta. Tilaisuuden jälkeen osallistujat täyttivät palautelomakkeen.
Palautelomakkeen avulla pystyttiin tarkastelemaan koulutuspäivän vaikutuksia henkilökunnan osaamisen tasoon. Palautelomake sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS Statistical Package for Social Sciencies -ohjelmistolla. Strukturoitujen kysymysten avulla selvitettiin, millaiseksi ensihoitajat arvioivat osaamisen tasonsa keskeisten käsitteiden sisällön hallinnassa sekä ennen koulutusta että sen jälkeen. Avointen kysymysten avulla oli mahdollista kartoittaa, millaisena ensihoitohenkilöstö koki koulutuksen ja kuinka sitä tulisi jatkossa kehittää.
Koulutukseen osallistui 50 henkilöä, joista palautelomakkeen täytti 48. Koulutuspäivien vastausprosentiksi muodostui siis 96%. Otantaa voidaan pitää riittävän suurena perusjoukkoon verrattuna (146 henkilöä). Simulaatiokoulutuksella havaittiin olevan myönteinen vaikutus ensihoitajien osaamisen tasoon. Keskeisten käsitteiden sisällöllinen selkeys vahvistui. Ensihoitajat kokivat koulutuksen hyödyllisenä, sillä merkittävä osa henkilöstöstä koki työpaikalla saamansa koulutuksen suuronnettomuustilanteessa toimimisesta joko vähäiseksi tai erittäin vähäiseksi. Tulevaisuudessa olisi hyvä miettiä, millaisia ensihoidon erikoistilanteissa osaamisen ylläpitämiseen tähtääviä koulutusmenetelmiä on olemassa ja kuinka niitä voisi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella hyödyntää kouluttamisessa.
Palautelomakkeen avulla pystyttiin tarkastelemaan koulutuspäivän vaikutuksia henkilökunnan osaamisen tasoon. Palautelomake sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS Statistical Package for Social Sciencies -ohjelmistolla. Strukturoitujen kysymysten avulla selvitettiin, millaiseksi ensihoitajat arvioivat osaamisen tasonsa keskeisten käsitteiden sisällön hallinnassa sekä ennen koulutusta että sen jälkeen. Avointen kysymysten avulla oli mahdollista kartoittaa, millaisena ensihoitohenkilöstö koki koulutuksen ja kuinka sitä tulisi jatkossa kehittää.
Koulutukseen osallistui 50 henkilöä, joista palautelomakkeen täytti 48. Koulutuspäivien vastausprosentiksi muodostui siis 96%. Otantaa voidaan pitää riittävän suurena perusjoukkoon verrattuna (146 henkilöä). Simulaatiokoulutuksella havaittiin olevan myönteinen vaikutus ensihoitajien osaamisen tasoon. Keskeisten käsitteiden sisällöllinen selkeys vahvistui. Ensihoitajat kokivat koulutuksen hyödyllisenä, sillä merkittävä osa henkilöstöstä koki työpaikalla saamansa koulutuksen suuronnettomuustilanteessa toimimisesta joko vähäiseksi tai erittäin vähäiseksi. Tulevaisuudessa olisi hyvä miettiä, millaisia ensihoidon erikoistilanteissa osaamisen ylläpitämiseen tähtääviä koulutusmenetelmiä on olemassa ja kuinka niitä voisi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella hyödyntää kouluttamisessa.