Traumatietoisen työotteen merkitys sijaishuollossa
Lassila, Anni (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022562
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022562
Tiivistelmä
Lastensuojelulain nojalla huostaanotetuilla ja sijoitetuilla lapsilla on useimmiten taustallaan useita traumaattisia kokemuksia, jotka vaikuttavat ja tulevat vaikuttamaan lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä koko elämänkaareen. Lapset ja nuoret oireilevat traumojen vuoksi useilla eri tavoilla ja tämän oireilun vuoksi sijaishuollon työntekijöiltä edellytetään taitoa ja ymmärrystä, jotta he näkevät ja ymmärtävät, mitä lapsen joskus kummastuttavan käytöksen taustalla on.
Kansainvälisesti tunnetut ja tunnustetut John Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria sekä Vincent J. Felittin ja Robert Andan Adverse Childhood Experiences- tutkimus ovat luoneet perustan laajalle tutkimuskentälle, joka tutkii ihmissuhteiden ja haitallisten kokemusten merkitystä ihmisen koko elämässä. Traumatietoista työotetta on tutkittu viime vuosina yhä enemmän ja sitä pyritään implementoimaan lastensuojelun piiriin enenevissä määrin. Ymmärrystä traumoista ja niiden vaikutuksista tarvitaan alalla ja sen tärkeys korostuu koko ajan enemmän. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä siihen, kuinka kiintymyssuhteessa traumatisoituminen ja lapsuusajan haitalliset kokemukset vaikuttavat lapsen käytökseen ja kehitykseen sekä perustella, miksi traumatietoinen työote on niin tärkeä sijaishuollossa. Opinnäytetyö on tehty erääseen helsinkiläiseen lastenkotiin ja opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Aineisto kerättiin kotimaisista sekä ulkomaisista tieteellisistä tutkimuksista, kirjoista sekä artikkeleista. Aineiston haussa käytössä oli hakukoneina Google Scholar ja Finna. Kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen on etsitty aineistoja monista eri tietokannoista. Aineistoista valikoitui sekä englanninkielistä, että suomenkielistä materiaalia. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytteessä avataan mitkä asiat voivat johtaa lapsen huostaanottoon ja mitä on sijaishuolto. Tämän jälkeen opinnäytteessä perehdytään siihen, mitä on trauma, kiintymissuhdeteoria, erilaiset kiintymyssuhdemallit, kiintymyssuhteessa traumatisoituminen ja lapsuuden haitalliset kokemukset sekä mitä on traumatietoisuus. Ne asiat mitkä johtavat lapsen huostaanottoon, ovat usein niitä asioita, mitkä myös lasta traumatisoivat. Tässä opinnäytetyössä on tuotu esiin sijaishuollossa olleiden lasten ja nuorten näkemyksiä ja kokemuksia kohtaamisista ammattilaisten kanssa.
Kirjallisuuskatsaus selkeytti traumatietoisuuden tärkeyttä sijaishuollossa sekä avasi syitä lasten käytöksen takana. Kirjallisuuskatsauksen tulokset tuodaan työyhteisölle tiedoksi kirjoittajan toimesta tiimi- sekä tarvekokouksissa PowerPoint-esityksen muodossa. Jatkotutkimusaiheina voisi olla syvemmät tutkimukset sijaishuollon asiakkaiden kokemuksista koskien traumatietoisuutta sijaishuollossa sekä alan ammattilaisten kokemukset traumatietoisen työotteen implementoinnista päivittäiseen työhön.
Kansainvälisesti tunnetut ja tunnustetut John Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria sekä Vincent J. Felittin ja Robert Andan Adverse Childhood Experiences- tutkimus ovat luoneet perustan laajalle tutkimuskentälle, joka tutkii ihmissuhteiden ja haitallisten kokemusten merkitystä ihmisen koko elämässä. Traumatietoista työotetta on tutkittu viime vuosina yhä enemmän ja sitä pyritään implementoimaan lastensuojelun piiriin enenevissä määrin. Ymmärrystä traumoista ja niiden vaikutuksista tarvitaan alalla ja sen tärkeys korostuu koko ajan enemmän. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä siihen, kuinka kiintymyssuhteessa traumatisoituminen ja lapsuusajan haitalliset kokemukset vaikuttavat lapsen käytökseen ja kehitykseen sekä perustella, miksi traumatietoinen työote on niin tärkeä sijaishuollossa. Opinnäytetyö on tehty erääseen helsinkiläiseen lastenkotiin ja opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Aineisto kerättiin kotimaisista sekä ulkomaisista tieteellisistä tutkimuksista, kirjoista sekä artikkeleista. Aineiston haussa käytössä oli hakukoneina Google Scholar ja Finna. Kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen on etsitty aineistoja monista eri tietokannoista. Aineistoista valikoitui sekä englanninkielistä, että suomenkielistä materiaalia. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytteessä avataan mitkä asiat voivat johtaa lapsen huostaanottoon ja mitä on sijaishuolto. Tämän jälkeen opinnäytteessä perehdytään siihen, mitä on trauma, kiintymissuhdeteoria, erilaiset kiintymyssuhdemallit, kiintymyssuhteessa traumatisoituminen ja lapsuuden haitalliset kokemukset sekä mitä on traumatietoisuus. Ne asiat mitkä johtavat lapsen huostaanottoon, ovat usein niitä asioita, mitkä myös lasta traumatisoivat. Tässä opinnäytetyössä on tuotu esiin sijaishuollossa olleiden lasten ja nuorten näkemyksiä ja kokemuksia kohtaamisista ammattilaisten kanssa.
Kirjallisuuskatsaus selkeytti traumatietoisuuden tärkeyttä sijaishuollossa sekä avasi syitä lasten käytöksen takana. Kirjallisuuskatsauksen tulokset tuodaan työyhteisölle tiedoksi kirjoittajan toimesta tiimi- sekä tarvekokouksissa PowerPoint-esityksen muodossa. Jatkotutkimusaiheina voisi olla syvemmät tutkimukset sijaishuollon asiakkaiden kokemuksista koskien traumatietoisuutta sijaishuollossa sekä alan ammattilaisten kokemukset traumatietoisen työotteen implementoinnista päivittäiseen työhön.