Psykologiset perustarpeet ja niiden tukeminen sosiaaliohjaajan työssä

Abstract

Opinnäytetyön lähtökohtana oli hyvinvointialue Soiten strategisena tavoitteena oleva hyvinvoiva henkilöstö. Opinnäytetyö toteutettiin soveltaen tapaustutkimuksen menetelmää sekä piirteitä laadullisesta sekä määrällisestä tutkimustavasta. Aineiston keruu toteutettiin kyselylomakkeella, joka koostui väittämistä sekä avoimista kysymyksistä. Toimintaympäristöä kuvailtiin avoimista tietolähteistä saatavilla olevilla tiedoilla organisaation rakennetta kuvaten. Kohderyhmän muodosti Soiten perheiden palveluiden toimialueella työskentelevät sosiaaliohjaajat, joille kysely toteutettiin. Sosiaaliohjaajien psykologisten perustarpeiden täyttymistä selvitettiin itsearvioimalla niiden täyttymistä sosiaaliohjaajan työssä. Esihenkilöiden osuutta sosiaaliohjaajien psykologisten perustarpeiden täyttymisen tukemisessa selvitettiin avoimilla kysymyksillä. Aineiston analyysi toteutettiin väittämien osalta taulukoimalla ja kuvaamalla analyysi sanallisesti. Avoimet kysymykset analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.

Tutkimuskysymyksiin saadut vastaukset osoittivat, että sosiaaliohjaajien psykologiset perustarpeet täyttyvät pääsääntöisesti osittain. Aineiston perusteella lähes täysin täyttyi yhteisöllisyyden perustarve ja osittain omaehtoisuuden sekä kyvykkyyden perustarpeet. Vastaukset osoittivat, että sosiaaliohjaajien esihenkilöt tukevat osin psykologisten perustarpeiden täyttymistä, mutta vastauksista nousi myös työn tukemisen tapoja, joille ei löytynyt opinnäytetyön teoreettisesta viitekehyksestä perusteluja.

Opinnäytetyön tutkimuksellisen osuuden tuloksena nousi, että omaehtoisuuden ja kyvykkyyden perustarpeet täyttyvät osittain, joten niiden tukemiseksi lähdettiin luomaan kehittämisehdotuksia. Opinnäytetyön kehittämisosuudessa käytettiin osallistavaa Teams-työpajaa tulosten pohjalta toteutuvassa kehittämisideoiden muodostamisessa. Omaehtoisuuden ja kyvykkyyden tukemiseksi arjen työssä nostettiin huomion kiinnittämien ajankäytön hallintaan sekä palautteen lisäämiseen.

The starting point of the thesis was the strategic goal of the welfare area Soite, which aimed at well-being of the personnel. The thesis was conducted utilizing a case study approach with elements of both qualitative and quantitative research methods. Data collection was carried out through a survey questionnaire consisting of statements and open questions. The operating environment was described by utilizing openly available information sources, depicting the organization's structure. The target group consisted of social counsellors employed in the family services sector of Soite, for whom the survey was conducted. The fulfilment of social councellors’ psychological basic needs was assessed through self-assessment regarding their fulfilment in the role of a social counsellor. The involvement of supervisors in supporting the fulfilment of social councellors’ psychological basic needs was investigated through open-ended questions. The analysis of the data was conducted by tabulating and describing the responses for the statements, while the open-ended questions were analyzed using qualitative content analysis methods.

The answers to the research questions indicated that the psychological basic needs of social councellors are generally partially fulfilled. According to the data the need for relatedness was almost completely fulfilled, while the needs for autonomy and competence were partially fulfilled. The responses suggested that supervisors of social counsellors partly support the fulfilment of psychological basic needs, but there were also ways of support identified in the responses that did not find justification in the theoretical frame of the thesis.

As a result of the research section of the thesis, it was found that the needs for autonomy and competence are partially fulfilled, prompting the formulation of development proposals to support them. In the development section of the thesis, an inclusive Teams workshop was utilized to form development ideas based on the results. To support autonomy and competence in everyday work, attention was directed towards improving time management and increasing feedback.