Supporting Employees' Self-Directed Learning in Design Consulting : case: Gofore
Salin, Päivi-Mari (2024)
Salin, Päivi-Mari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061122820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061122820
Tiivistelmä
Työelämä on jatkuvassa muutoksessa digitalisaation ja työntekijöiden muuttuvien odotusten myötä. Urakehityksen ollessa yhä tärkeämpää, on ammatillisen kehittymisen varmistaminen erityisen keskeistä parhaiden osaajien houkuttelemiseksi ja säilyttämiseksi. Etä- ja hybridityön yleistyessä myös itseohjautuvuus on erityisesti tietotyössä yhä yleisempää. Tämä muutos edellyttää parempaa itseohjautuvaa oppimista, mihin työntekijät tarvitsevat myös tukea.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella miten tukea työntekijöiden itseohjautuvaa oppimista työpaikalla. Tämän opinnäytetyön kehittämistehtävää ohjaavat kysymykset ovat: millaisia haasteita ja tarpeita työntekijät kokevat itseohjautuvassa ammatillisessa kehittymisessä työpaikalla ja miten itseohjautuvaa oppimista työpaikalla voidaan tukea paremmin prosesseilla ja työkaluilla? Tätä varten tietoperustassa pyritään ymmärtämään itseohjautuvan oppimisen merkitys ja strategiat sen tukemiseksi työpaikoilla. Tietoperustassa keskitytään itseohjautuvuuteen, itseohjautuvaan oppimiseen digitaalisella aikakaudella, sisäiseen motivaatioon ja innostukseen, valmentamiseen ja valmentavaan johtamiseen sekä työntekijäkokemukseen. Tietoperusta kuvaa, että työntekijät tarvitsevat itseohjautuvaan ammatilliseen kehittymiseen monipuolista tukea työpaikaltaan, esihenkilöiltä ja valmentajilta.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimukseen perustuvana kehitysprojektina Goforen muotoilun liiketoiminta-alueella. Siinä käytettiin palvelumuotoilun lähestymistapaa, viitekehystä, menetelmiä ja työkaluja, kuten haastatteluja, työpajoja, journey mappia, konseptointia, prototypointia ja testausta. Menetelmien avulla pyrittiin ymmärtämään työntekijöiden tarpeita ja kehittämään itseohjautuvaa oppimista tukevaa prosessia ja työkaluja.
Kehitysprojektissa havaittiin tarpeita nykyisen prosessin, tukitoimien ja työkalujen kehittämiselle, kuten tarve vahvemmalle mentoroinnille ja valmennukselle, vertaisoppimiselle, uratarinoille ja selkeämmille kehityspoluille. Lisäksi esiin nousi tarve paremmille oppimismahdollisuuksille projekteissa sekä ammatillisen kehittymisen suunnitelmien yhdenmukaiselle formaattille että niiden jakamiselle. Ammatillisen kehittymisen esteitä olivat epäselvyys ajankäytöstä ja aiheista sekä muotoilijakollegan puuttuminen projekteista. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin ammatillisen kehittymisen palvelupolku ja ammatillisen kehittymissuunnitelman canvas, sujuvoittamaan prosessia ja vastaamaan tunnistettuihin haasteisiin sekä edistämään ennakoivaa urakehitystä ja tiedon jakamista.
Tietoperusta ja tapaustutkimus täydentävät toisiaan tarjoamalla erilaisia näkemyksiä työntekijöiden ammatilliseen kehittymiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Tässä kehitysprojektissa keskityttiin muotoilun konsultointiin, mutta konkreettisten työkalujen yleistettävyys pyrittiin varmistamaan ja ammatillisen kehittymissuunnitelman canvas onkin otettu käyttöön koko yrityksessä. Tuloksista voi olla laajempaa hyötyä samalla alalla toimiville organisaatioille, ja ne voivat toimia inspiraationa kehitystyölle myös muilla aloilla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella miten tukea työntekijöiden itseohjautuvaa oppimista työpaikalla. Tämän opinnäytetyön kehittämistehtävää ohjaavat kysymykset ovat: millaisia haasteita ja tarpeita työntekijät kokevat itseohjautuvassa ammatillisessa kehittymisessä työpaikalla ja miten itseohjautuvaa oppimista työpaikalla voidaan tukea paremmin prosesseilla ja työkaluilla? Tätä varten tietoperustassa pyritään ymmärtämään itseohjautuvan oppimisen merkitys ja strategiat sen tukemiseksi työpaikoilla. Tietoperustassa keskitytään itseohjautuvuuteen, itseohjautuvaan oppimiseen digitaalisella aikakaudella, sisäiseen motivaatioon ja innostukseen, valmentamiseen ja valmentavaan johtamiseen sekä työntekijäkokemukseen. Tietoperusta kuvaa, että työntekijät tarvitsevat itseohjautuvaan ammatilliseen kehittymiseen monipuolista tukea työpaikaltaan, esihenkilöiltä ja valmentajilta.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimukseen perustuvana kehitysprojektina Goforen muotoilun liiketoiminta-alueella. Siinä käytettiin palvelumuotoilun lähestymistapaa, viitekehystä, menetelmiä ja työkaluja, kuten haastatteluja, työpajoja, journey mappia, konseptointia, prototypointia ja testausta. Menetelmien avulla pyrittiin ymmärtämään työntekijöiden tarpeita ja kehittämään itseohjautuvaa oppimista tukevaa prosessia ja työkaluja.
Kehitysprojektissa havaittiin tarpeita nykyisen prosessin, tukitoimien ja työkalujen kehittämiselle, kuten tarve vahvemmalle mentoroinnille ja valmennukselle, vertaisoppimiselle, uratarinoille ja selkeämmille kehityspoluille. Lisäksi esiin nousi tarve paremmille oppimismahdollisuuksille projekteissa sekä ammatillisen kehittymisen suunnitelmien yhdenmukaiselle formaattille että niiden jakamiselle. Ammatillisen kehittymisen esteitä olivat epäselvyys ajankäytöstä ja aiheista sekä muotoilijakollegan puuttuminen projekteista. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin ammatillisen kehittymisen palvelupolku ja ammatillisen kehittymissuunnitelman canvas, sujuvoittamaan prosessia ja vastaamaan tunnistettuihin haasteisiin sekä edistämään ennakoivaa urakehitystä ja tiedon jakamista.
Tietoperusta ja tapaustutkimus täydentävät toisiaan tarjoamalla erilaisia näkemyksiä työntekijöiden ammatilliseen kehittymiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Tässä kehitysprojektissa keskityttiin muotoilun konsultointiin, mutta konkreettisten työkalujen yleistettävyys pyrittiin varmistamaan ja ammatillisen kehittymissuunnitelman canvas onkin otettu käyttöön koko yrityksessä. Tuloksista voi olla laajempaa hyötyä samalla alalla toimiville organisaatioille, ja ne voivat toimia inspiraationa kehitystyölle myös muilla aloilla.