Hiiden Omaishoitajat ry kehityskeskusteluprosessin luominen
Hesso, Sonja (2024)
Hesso, Sonja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061223004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061223004
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda kehityskeskusteluprosessi Hiiden Omaishoitajat ry:lle. Tavoitteena oli kehittää työkalu, joka tukee yhdistyksen työntekijöiden ja esihenkilön välisiä kehityskeskusteluja ja edistää työhyvinvointia. Työn tilaajana oli Hiiden Omaishoitajat ry, joka toimii Karkkilan, Vihdin ja Lohjan alueilla.
Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa kehityskeskusteluprosessi, joka on räätälöity Hiiden Omaishoitajat ry:n tarpeisiin. Viitekehys koostui kehityskeskustelun ja työhyvinvoinnin teorioista. Tämän pohjalta kehityskeskustelun hyötyjä ja merkitystä tarkasteltiin.
Menetelmällisinä ratkaisuina käytettiin kvalitatiivista tutkimusta, joka sisälsi haastatteluja yhdistyksen työntekijöiden kanssa. Haastattelujen avulla kartoitettiin nykyisiä käytänteitä ja kehittämistarpeita. Tulostaen analysointi tehtiin sisällönanalyysilla, jonka perusteella laadittiin uusi kehityskeskustelupohja.
Keskeiset tulokset osoittivat, että strukturoitu kehityskeskustelupohja auttaa parantamaan keskustelujen laatua ja lisäämään työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Tulosten arvioinnissa todettiin, että uusi kehityskeskusteluprosessi vastaa hyvin yhdistyksen tarpeita ja mahdollistaa jatkuvan kehityksen työyhteisössä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hyvin suunniteltu kehityskeskusteluprosessi on olennainen osa työhyvinvoinnin tukemista. Jatkossa suositellaan prosessin jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Näin se pysyy ajan tasalla ja vastaa muuttuvia tarpeita.
Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa kehityskeskusteluprosessi, joka on räätälöity Hiiden Omaishoitajat ry:n tarpeisiin. Viitekehys koostui kehityskeskustelun ja työhyvinvoinnin teorioista. Tämän pohjalta kehityskeskustelun hyötyjä ja merkitystä tarkasteltiin.
Menetelmällisinä ratkaisuina käytettiin kvalitatiivista tutkimusta, joka sisälsi haastatteluja yhdistyksen työntekijöiden kanssa. Haastattelujen avulla kartoitettiin nykyisiä käytänteitä ja kehittämistarpeita. Tulostaen analysointi tehtiin sisällönanalyysilla, jonka perusteella laadittiin uusi kehityskeskustelupohja.
Keskeiset tulokset osoittivat, että strukturoitu kehityskeskustelupohja auttaa parantamaan keskustelujen laatua ja lisäämään työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Tulosten arvioinnissa todettiin, että uusi kehityskeskusteluprosessi vastaa hyvin yhdistyksen tarpeita ja mahdollistaa jatkuvan kehityksen työyhteisössä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hyvin suunniteltu kehityskeskusteluprosessi on olennainen osa työhyvinvoinnin tukemista. Jatkossa suositellaan prosessin jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Näin se pysyy ajan tasalla ja vastaa muuttuvia tarpeita.