"Ne oli vanhempia mulle, mutta ei kumppaneita toisilleen." : aikuisten lasten kokemuksia vanhempien avioeron vaikutuksista nuoruuteen ja aikuisiän ihmissuhteisiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kasata kokoon nuorten kokemuksia vanhempien avioeron keskellä, siitä millaiseksi lapsuus koettiin ennen eroa sekä sen jälkeen ja miten ajatukset ovat muuttuneet ajan saatossa. Opinnäytetyön yksi keskeisiä teemoja oli myös, miten vanhempien avioeron koettiin vaikuttaneen omiin ihmissuhteisiin omalla aikuisiällä.

Tietoperustassa kuvataan nuoruutta elämänvaiheena, jossa on pyritty tuomaan mahdollisimman ytimekkäästi nuoruuden vaiheita ja kehitystehtäviä esille. Kolmannessa kappaleessa käsitellään itsenäistymistä ja vanhemmista irtaantumista niin nuoren kuin vanhemman silmin. Avioero perheessä -kappaleessa käsitellään itse avioeron vaiheita ja prosessia sekä lapsen oikeuksia ja eron jälkeisiä perhemalleja.

Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja aineistoa on kerätty henkilökohtaisilla haastatteluilla teemahaastattelun keinoin. Haastateltavat on kerätty tuttavapiiristä ympäri Suomea ja haastateltavia oli yhteensä kuusi.

Opinnäytetyön keskeisiä esiin nousseita teemoja oli nuoren ymmärrys vanhempien tilanteesta ja siihen johtaneista syistä. Loppujen lopuksi eron positiiviset puolet nousivat kuitenkin päällimmäisenä pintaan ja tämä nähtiin ainoana oikeana ratkaisuna negatiivisista kokemuksista huolimatta. Vaikka kokemus ja itse eropäätös jätti omat jälkensä, koettiin eron jälkeiset jälkipuinnit ja nuoren asettaminen vanhempien välikädeksi kaikista vahingollisimpana toimintana. Jokainen kokemus on ollut erilainen. Jokaista kuitenkin yhdistää se, että haasteltavat pystyivät yhdistämään eroperheen vaikutuksia oman aikuisiän toimintamalleihin tai käytökseensä. Jokainen kokemus muovaa meistä omanlaisen, eikä huonojakaan kokemuksia haluttu muuttaa, koska siksi olemme tällaisia kuin olemme.