Intoksikaatiopotilaan tarkkailu selviämishoitoasemalla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten intoksikaatiopotilasta tarkkaillaan selviämishoitoasemalla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa intoksikaatiopotilaan tarkkailusta hoitohenkilökunnan työskentelyn tueksi. Työelämän yhteistyökumppanina toimivan selviämishoitoaseman hoitohenkilökunta arvioi potilaan hoidon tarpeen ja tekee sairaanhoidollista seurantaa sekä tarvittaessa konsultoi päivystävän sairaalan lääkäriä. Lääkärin puuttuminen lisää hoitohenkilökunnan vastuuta potilaiden tilasta.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tietoa haettiin tietokannoista Medic, PubMed, ProQuest ja EBSCO sekä Google Scholar -hakupalvelusta. Aineistoa rajattiin määrittelemällä sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineiston analyysissa teemoiksi nousivat intoksikaatiopotilaan fysiologisen tilan mittaukset ja käytöksen tarkkailu.

Tulokset osoittivat intoksikaatiopotilaiden tarkkailemisen haasteellisuuden ja selviämishoitoasemien tarpeellisuuden. Päihtymys heikentää potilaan kognitiivista ja motorista toimintakykyä ja voi altistaa tapaturmille sekä peittää alleen tiloja, jotka uhkaavat peruselintoimintoja. Siksi selviämishoitoasemalla työskentelevillä on oltava vahva somaattinen ja psykiatrinen osaaminen. Aineistosta löytyneitä intoksikaatiopotilaan tarkkailumalleja voidaan käyttää sellaisenaan tai soveltaen selviämishoitoasemalla. Mallit toimivat hoitohenkilöstön työskentelyn tukena ja perehdytysmateriaalina. Osoittautui, että selviämishoitoasemista ei juurikaan ole tehty tutkimuksia. Johtopäätöksenä saaduista tuloksista oli, että päihtyneiden tarkkailun toteuttaminen selviämishoitoasemilla edistää hoitotyön laatua ja potilasturvallisuutta sekä vähentää kuormitusta päivystyksissä. Siksi aiheen jatkotutkimukselle on tarvetta.