Alaselän lihasten aktiivisuuden mittaaminen EMG:llä nostoissa
Leinonen, Virpi; Marttinen, Moona (2024)
Leinonen, Virpi
Marttinen, Moona
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061223097
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061223097
Tiivistelmä
Työn liiallinen fyysinen kuormitus, kuten työasennot, työliikkeet, liikkuminen ja fyysinen voimankäyttö, on yhteydessä tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Työkuormitusta keventämällä voidaanehkäistä työperäisiä tuki- ja liikuntaelinoireita, helpottaa vajaakuntoisten työstä suoriutumista ja tehdä kaikkien työntekijöiden työtä sujuvammaksi ja tuottavammaksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa pilottitutkimus alaselän ojentajalihasten aktiivisuudesta taakan nosto- ja siirtotilanteissa elektromyografialla (EMG). Tavoitteena oli saada lisätietoa toimeksiantajan MBelt -ratkaisusta tuotekehitystä ja tuotteistusta varten. Toimeksiantajana oli Myontec Oy, jonka puettavan teknologian MBelt -ratkaisua käytettiin mittauksissa. Tuloksia yritys voi hyödyntää omassa tuotteistuksessa, algoritmikehityksessä sekä markkinoinnissa.
Kahdeksalta henkilöltä mitattiin alaselän ojentajien EMG-aktiivisuus MBelt selkävyöllä erilaisissa nosto-, siirto- ja kannattelutilanteissa 8–20 kg taakoilla. Tulokset analysoitiin ErgoLink ohjelmistolla, joka synkronoi EMG:n ja liikesensoritiedon mittaustilanteessa otetun videon kanssa.
Alaselän ojentajien EMG-aktiivisuus kasvoi taakan painon lisääntyessä. Miehillä vasemman puolen ojentajien EMG-aktiivisuus oli systemaattisesti suurempi kuin oikealla ja naisilla trendi oli päinvastainen. Alaselän lihasten EMG-aktiivisuuden puolieroja esiintyi etenkin dynaamisissa testisuorituksissa, staattisissa suorituksissa oikean ja vasemman alaselän ojentajien EMG-aktiivisuus oli symmetrinen. Taakkaa kantaessa alaselän EMG-aktiivisuus oli systemaattisesti suurempi, sillä puolella ojentajia, jonka puoleisella kädellä taakkaa kannettiin.
MBelt mittauksen tulokset viittasivat siihen, että systemaattisista trendeistä huolimatta yksilöiden välillä on myös työliikekohtaista vaihtelua alaselän lihasten EMG-aktiivisuudessa. Käytettävyydeltään mittausmenetelmä oli helppo sekä mittaustilanteissa että analyysien suorittamisessa. Tuloksista hyötyvät myös muut alan asiantuntijat, sillä vastaavalla teknologialla toteutettuja mittauksia ei ole vielä tehty.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa pilottitutkimus alaselän ojentajalihasten aktiivisuudesta taakan nosto- ja siirtotilanteissa elektromyografialla (EMG). Tavoitteena oli saada lisätietoa toimeksiantajan MBelt -ratkaisusta tuotekehitystä ja tuotteistusta varten. Toimeksiantajana oli Myontec Oy, jonka puettavan teknologian MBelt -ratkaisua käytettiin mittauksissa. Tuloksia yritys voi hyödyntää omassa tuotteistuksessa, algoritmikehityksessä sekä markkinoinnissa.
Kahdeksalta henkilöltä mitattiin alaselän ojentajien EMG-aktiivisuus MBelt selkävyöllä erilaisissa nosto-, siirto- ja kannattelutilanteissa 8–20 kg taakoilla. Tulokset analysoitiin ErgoLink ohjelmistolla, joka synkronoi EMG:n ja liikesensoritiedon mittaustilanteessa otetun videon kanssa.
Alaselän ojentajien EMG-aktiivisuus kasvoi taakan painon lisääntyessä. Miehillä vasemman puolen ojentajien EMG-aktiivisuus oli systemaattisesti suurempi kuin oikealla ja naisilla trendi oli päinvastainen. Alaselän lihasten EMG-aktiivisuuden puolieroja esiintyi etenkin dynaamisissa testisuorituksissa, staattisissa suorituksissa oikean ja vasemman alaselän ojentajien EMG-aktiivisuus oli symmetrinen. Taakkaa kantaessa alaselän EMG-aktiivisuus oli systemaattisesti suurempi, sillä puolella ojentajia, jonka puoleisella kädellä taakkaa kannettiin.
MBelt mittauksen tulokset viittasivat siihen, että systemaattisista trendeistä huolimatta yksilöiden välillä on myös työliikekohtaista vaihtelua alaselän lihasten EMG-aktiivisuudessa. Käytettävyydeltään mittausmenetelmä oli helppo sekä mittaustilanteissa että analyysien suorittamisessa. Tuloksista hyötyvät myös muut alan asiantuntijat, sillä vastaavalla teknologialla toteutettuja mittauksia ei ole vielä tehty.