Nikotiinittomuushoitopolun kehittäminen
Smal, Noora (2024)
Smal, Noora
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061223104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061223104
Tiivistelmä
Kohdeorganisaatio esitti pyynnön opinnäytetyöstä liittyen nikotiinittomuushoitopolun kehittämiseen. Hoitopolun tavoitteena on mahdollistaa tasavertaiset ja laadukkaat, käypä hoito -suositukseen perustuvat palvelut kohdeorganisaation asiakkaille. Tavoitteena on tuottaa katkeamaton ja yksilöllinen hoitopolkumalli kohdeorganisaation asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön ja joka tukee laadukasta, tasalaatuista ja kustannustehokasta hoitoa. Tavoitteena on, että kehitettävän hoitopolun ja siihen liittyvien toimintatapojen ja materiaalien avulla terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät tukemaan asiakkaan/potilaan tupakoinnin lopetusta ja hyödyntämään asiakkaan/potilaan omia voimavaroja prosessin aikana.
Opinnäytetyössä on tutkittu, miten asiakkaan nikotiinittomuutta on tuettu nykyisissä toimintatavoissa, millaisia kehittämistarpeita hoitopolun ja ohjaamisen kohdalla nähdään ja millainen hoitopolku ja ohjausmalli materiaaleineen voidaan tulevaisuudessa ottaa käyttöön. Aihe on rajautunut koskemaan tupakka- ja nikotiinituotteita, niiden vieroitushoitoa ja kohderyhmäksi on rajautunut aikuisväestö. Lisäksi kehitettävää nikotiinittomuushoitopolkua tarkastellaan voimavaraistavan ja ratkaisukeskeisen työskentelymallin viitekehyksestä.
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus, johon liittyy vahvasti myös psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Kuusi kymmenestä suomalaisesta tupakoijasta haluaisi lopettaa ja vuosittain noin neljä kymmenestä yrittää lopettamista. Suomessa kuolee vuosittain yli 6000 ihmistä tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin. Tupakointi on tärkein kuolleisuuden aiheuttaja, joka on ennaltaehkäistävissä ja tupakoinnin lopetusta tukemalla saadaan myös mittavia säästöjä terveydenhuollolle sekä koko yhteiskunnassa. Käypä hoito -suosituksen mukaan terveydenhuoltoalan ammattilaisten tulee tunnistaa potilaan tupakointi sekä nikotiiniriippuvuus ja tukea häntä lopettamisessa.
Opinnäytetyössä toteutettiin teemahaastattelu fokusryhmälle, joka koostui kohdeorganisaation nikotiinittomuushoitoa toteuttavista terveydenhuollon ammattilaisista. Haastatteluun osallistuneet muodostivat kehittämistyön ydinryhmän, joka osallistui nikotiinittomuushoitopolun kehittämiseen yhteiskehittämisen työpajassa. Haastatteluiden perusteella nikotiinittomuushoitopolun kehittämiselle oli todellinen tarve kohdeorganisaatiossa. Vastauksissa korostui koulutuksen ja yhteisten ohjausmateriaalien tarve, sekä moniammatillisuuden lisääminen. Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että hoitopolun ja ohjauksen tulisi olla asiakaslähtöistä ja asiakkaan voimavarat huomioivaa. Motivoivan haastattelun tekniikat olivat laajalti jo käytössä.
Opinnäytetyön tuotoksena kehitettiin ehdotus nikotiinihoitopolusta kohdeorganisaatioon. Tämän nikotiinittomuushoitopolun jatkotoimenpiteinä ehdotan seuraavia asioita: koulutuksen järjestämistä ammattilaisille, yhteneväisten materiaalien kokoamista kohdeorganisaation ammattilaisten käyttöön sekä digitaalisten palveluiden kehittämistä osana nikotiinittomuushoitopolkua. Savuttomuuden edistämisen tulee olla suunnitelmallista sekä viestinnän selkeää ja johdonmukaista. Terveydenhuollolle asetetut tupakasta vieroituksen laatukriteerit tulee ottaa käyttöön.
Opinnäytetyössä on tutkittu, miten asiakkaan nikotiinittomuutta on tuettu nykyisissä toimintatavoissa, millaisia kehittämistarpeita hoitopolun ja ohjaamisen kohdalla nähdään ja millainen hoitopolku ja ohjausmalli materiaaleineen voidaan tulevaisuudessa ottaa käyttöön. Aihe on rajautunut koskemaan tupakka- ja nikotiinituotteita, niiden vieroitushoitoa ja kohderyhmäksi on rajautunut aikuisväestö. Lisäksi kehitettävää nikotiinittomuushoitopolkua tarkastellaan voimavaraistavan ja ratkaisukeskeisen työskentelymallin viitekehyksestä.
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus, johon liittyy vahvasti myös psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Kuusi kymmenestä suomalaisesta tupakoijasta haluaisi lopettaa ja vuosittain noin neljä kymmenestä yrittää lopettamista. Suomessa kuolee vuosittain yli 6000 ihmistä tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin. Tupakointi on tärkein kuolleisuuden aiheuttaja, joka on ennaltaehkäistävissä ja tupakoinnin lopetusta tukemalla saadaan myös mittavia säästöjä terveydenhuollolle sekä koko yhteiskunnassa. Käypä hoito -suosituksen mukaan terveydenhuoltoalan ammattilaisten tulee tunnistaa potilaan tupakointi sekä nikotiiniriippuvuus ja tukea häntä lopettamisessa.
Opinnäytetyössä toteutettiin teemahaastattelu fokusryhmälle, joka koostui kohdeorganisaation nikotiinittomuushoitoa toteuttavista terveydenhuollon ammattilaisista. Haastatteluun osallistuneet muodostivat kehittämistyön ydinryhmän, joka osallistui nikotiinittomuushoitopolun kehittämiseen yhteiskehittämisen työpajassa. Haastatteluiden perusteella nikotiinittomuushoitopolun kehittämiselle oli todellinen tarve kohdeorganisaatiossa. Vastauksissa korostui koulutuksen ja yhteisten ohjausmateriaalien tarve, sekä moniammatillisuuden lisääminen. Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että hoitopolun ja ohjauksen tulisi olla asiakaslähtöistä ja asiakkaan voimavarat huomioivaa. Motivoivan haastattelun tekniikat olivat laajalti jo käytössä.
Opinnäytetyön tuotoksena kehitettiin ehdotus nikotiinihoitopolusta kohdeorganisaatioon. Tämän nikotiinittomuushoitopolun jatkotoimenpiteinä ehdotan seuraavia asioita: koulutuksen järjestämistä ammattilaisille, yhteneväisten materiaalien kokoamista kohdeorganisaation ammattilaisten käyttöön sekä digitaalisten palveluiden kehittämistä osana nikotiinittomuushoitopolkua. Savuttomuuden edistämisen tulee olla suunnitelmallista sekä viestinnän selkeää ja johdonmukaista. Terveydenhuollolle asetetut tupakasta vieroituksen laatukriteerit tulee ottaa käyttöön.