Naisten autisminkirjo aikuisuudessa
Heiskanen, Kaisla (2024)
Heiskanen, Kaisla
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061323154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061323154
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten naisten autisminkirjon myöhäinen diagnosointi vaikuttaa heidän elämäänsä ja miten naisten autisminkirjon ilmeneminen eroaa miehistä. Autisminkirjo on laaja-alainen kehityshäiriö, joka ilmenee kehityksen poikkeavuutena lapsuudessa. Sen oireita ovat kommunikaation vaikeudet, toistuva käyttäytyminen ja erityiset kiinnostuksenkohteet. Naisten autisminkirjo ilmenee eri tavoilla kuin miesten. Autistisilla naisilla esiintyy vähemmän sosiaalisia vuorovaikutukseen liittyviä vaikeuksia, eikä esiinny yhtä paljon erikoisia kiinnostuksenkohteita. Tämä saattaa liittyä siihen, että naiset naamioivat enemmän miehiin verrattuna. Tässä opinnäytetyössä naisella tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka ovat syntyneet naisiksi ja identifioivat naisina aikuisuudessa.
Tämän opinnäytetyön menetelmä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin kymmenen eri artikkelia, jotka tutkivat naisten kokemuksia myöhäisestä diagnosoinnista tai miesten ja naisten välisiä eroja autisminkirjolla. Tutkimuksista nousi esille neljä eri pääteemaa, jotka olivat; sukupuolen vaikutus autisminkirjoon, uuden identiteetin rakentaminen diagnoosin jälkeen, naamiointi selviytymiskeinona ja mielenterveyteen vaikuttavat tekijät. Katsauksen avulla selvisi, että sukupuolien välillä ei ole paljoa eroa autisminkirjolla, vaan eroavaisuudet johtuvat usein yksilöllisistä tekijöistä. Saatuaan diagnoosin naiset kokivat niin negatiivisia kuin positiivisia tunteita. Naiset käyttivät naamiointia selviytyäkseen arjessa. Myöhäinen diagnoosi vaikutti myös siihen, että naisia diagnosoitiin väärin pitkin heidän elämäänsä. Perimmäisenä ongelmana näyttää olevan se, että autismin diagnosoiminen pohjautuu pitkälti vain miehistä tehtyyn tutkimukseen. Tämä johtaa siihen, ettei nais-ten autismia osata ottaa huomioon heitä diagnosoidessa. Tästä aiheesta voi hyvin tehdä jatkotutkimusta. Suomessa ei ole tehty paljoa laadullisia tutkimuksia, jonka kohteena olisi autistiset naiset ja heidän kokemuksensa diagnosoinnista.
Tämän opinnäytetyön menetelmä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin kymmenen eri artikkelia, jotka tutkivat naisten kokemuksia myöhäisestä diagnosoinnista tai miesten ja naisten välisiä eroja autisminkirjolla. Tutkimuksista nousi esille neljä eri pääteemaa, jotka olivat; sukupuolen vaikutus autisminkirjoon, uuden identiteetin rakentaminen diagnoosin jälkeen, naamiointi selviytymiskeinona ja mielenterveyteen vaikuttavat tekijät. Katsauksen avulla selvisi, että sukupuolien välillä ei ole paljoa eroa autisminkirjolla, vaan eroavaisuudet johtuvat usein yksilöllisistä tekijöistä. Saatuaan diagnoosin naiset kokivat niin negatiivisia kuin positiivisia tunteita. Naiset käyttivät naamiointia selviytyäkseen arjessa. Myöhäinen diagnoosi vaikutti myös siihen, että naisia diagnosoitiin väärin pitkin heidän elämäänsä. Perimmäisenä ongelmana näyttää olevan se, että autismin diagnosoiminen pohjautuu pitkälti vain miehistä tehtyyn tutkimukseen. Tämä johtaa siihen, ettei nais-ten autismia osata ottaa huomioon heitä diagnosoidessa. Tästä aiheesta voi hyvin tehdä jatkotutkimusta. Suomessa ei ole tehty paljoa laadullisia tutkimuksia, jonka kohteena olisi autistiset naiset ja heidän kokemuksensa diagnosoinnista.