"Apuna asiakkaalle, iloa itselle" - Vapaaehtoistoimijoiden motivaatiotekijät, persoonallisuus ja osallisuuden kokemukset Savonlinnan OLKA®-toiminnassa
Mononen, Salla (2024)
Mononen, Salla
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061423356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061423356
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Savonlinnan Seudun Kolomonen ry:n hallinnoimalle OLKA®-hankkeelle Savonlinnassa. Kolme vuotisen OLKA-hankkeen tavoitteena on juurruttaa OLKA-toiminta pysyväksi toiminnaksi Savonlinnaan. OLKA®-toiminta on valtakunnallista koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalamaailmassa. Savonlinnan OLKA-toiminta tapahtuu Savonlinnan keskussairaalan sekä sosiaali- ja terveyskeskuksen ympäristössä. Vapaaehtoiset kohtaavat asiakkaita esimerkiksi aula-avustajan roolissa, sairaalan osastoilla juttelukaverina sekä toimiessaan vertaistukihenkilöinä. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tavoitteena oli tarkastella OLKA-vapaaehtoistoimijoiden motivaatiotekijöitä, hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemuksia sekä henkilökohtaisten vahvuuksien ja persoonallisuuden näkymistä vapaaehtoistoiminnassa. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia OLKA-vapaaehtoistoimijat ovat saaneet, kun OLKA-hanke on toiminut Savonlinnassa kaksi vuotta.
Vapaaehtoistoimintaa voidaan pitää arvokkaana asiana niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Vapaaehtoistoiminnasta hyötyy sekä sen tekijä että kohde. Suomessa vapaaehtoistoiminnan avulla muun muassa edistetään osallisuutta ja ihmisten hyvinvointia sekä ehkäistään syrjäytymistä. (Kansalaisareena 2024.) Osallisuudessa on kyse yksilön yhteenkuulumisen tunteesta itselle merkittävään yhteisöön. Yhteisöllisellä tasolla osallisuus voidaan nähdä yhteisön sisällä vaikuttamisena. Osallisuutta voidaan edistää tukemalla kansalaisaktiivisuutta ja vahvistamalla yksilön toimijuutta. (THL 2024.)
Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastatteluilla sekä yhteiskehittämispäivässä, jossa opinnäytetyön tekijä toimi havainnoijana. Teemahaastatteluihin osallistui seitsemän vapaaehtoista ja kehittämispäivään 12 vapaaehtoista, joista neljä oli ollut myös haastattelussa. Yhteensä opinnäytetyöhön osallistui 15 henkilöä. Kehittämispäivä koostui ulkopuolisen kouluttajan pitämästä persoonallisuusvalmennuksesta, jossa pohdittiin omaa persoonallisuutta ja sen näkymistä vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoistoimijoiden motivaatiotekijöiksi nousivat kokemukset merkityksellisyydestä ja hyödyksi olemisesta, auttamisen halu sekä toiminnan hyvä koordinointi. Omiksi vahvuuksiksi vapaaehtoistoiminnassa korostuivat oma persoonallisuus sekä vuorovaikutustaidot. Persoonallisuuden yhteys eri motivaatiotekijöihin ilmeni kehittämispäivänä tehdyistä havainnoista. Luonteenpiirteiden mukaisesti vapaaehtoista motivoivat tunneperäiset asiat, sosiaaliset tekijät, tavoitteiden saavuttaminen sekä hyödyksi oleminen. Hyvinvoinnin ilmeneminen näkyi erityisesti henkisen hyvinvoinnin lisääntymisenä ja sosiaalisten suhteiden kasvuna.
Opinnäytetyön tulokset kertovat OLKA-vapaaehtoistoimijoiden saaneen positiivisia kokemuksia vapaaehtoistoimintaan osallistumista. Tulokset ovat verrattavissa aikaisempiin aiheista tehtyihin tutkimuksiin. Uutena lisänä tulokset tuovat persoonallisuuden näkymisen ja sen hyödyntämisen vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoistoimijat eivät ole yksi samanlainen ryhmä ihmisiä, vaan eri luonteenpiirteet näkyvät myös vapaaehtoistoiminnassa toimien vahvuutena sekä vaikuttavana tekijänä motivaatioon. Aiheen tutkimusta voisi jatkokehittää tutkimalla persoonallisuuden vaikutusta vapaaehtoistoiminnassa. Toisena jatkokehittämisen kohteena voisi selvittää, kuinka OLKA-vapaaehtoistoiminta näyttäytyy sairaalan henkilökunnan sekä asiakkaiden näkökulmasta.
Vapaaehtoistoimintaa voidaan pitää arvokkaana asiana niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Vapaaehtoistoiminnasta hyötyy sekä sen tekijä että kohde. Suomessa vapaaehtoistoiminnan avulla muun muassa edistetään osallisuutta ja ihmisten hyvinvointia sekä ehkäistään syrjäytymistä. (Kansalaisareena 2024.) Osallisuudessa on kyse yksilön yhteenkuulumisen tunteesta itselle merkittävään yhteisöön. Yhteisöllisellä tasolla osallisuus voidaan nähdä yhteisön sisällä vaikuttamisena. Osallisuutta voidaan edistää tukemalla kansalaisaktiivisuutta ja vahvistamalla yksilön toimijuutta. (THL 2024.)
Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastatteluilla sekä yhteiskehittämispäivässä, jossa opinnäytetyön tekijä toimi havainnoijana. Teemahaastatteluihin osallistui seitsemän vapaaehtoista ja kehittämispäivään 12 vapaaehtoista, joista neljä oli ollut myös haastattelussa. Yhteensä opinnäytetyöhön osallistui 15 henkilöä. Kehittämispäivä koostui ulkopuolisen kouluttajan pitämästä persoonallisuusvalmennuksesta, jossa pohdittiin omaa persoonallisuutta ja sen näkymistä vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoistoimijoiden motivaatiotekijöiksi nousivat kokemukset merkityksellisyydestä ja hyödyksi olemisesta, auttamisen halu sekä toiminnan hyvä koordinointi. Omiksi vahvuuksiksi vapaaehtoistoiminnassa korostuivat oma persoonallisuus sekä vuorovaikutustaidot. Persoonallisuuden yhteys eri motivaatiotekijöihin ilmeni kehittämispäivänä tehdyistä havainnoista. Luonteenpiirteiden mukaisesti vapaaehtoista motivoivat tunneperäiset asiat, sosiaaliset tekijät, tavoitteiden saavuttaminen sekä hyödyksi oleminen. Hyvinvoinnin ilmeneminen näkyi erityisesti henkisen hyvinvoinnin lisääntymisenä ja sosiaalisten suhteiden kasvuna.
Opinnäytetyön tulokset kertovat OLKA-vapaaehtoistoimijoiden saaneen positiivisia kokemuksia vapaaehtoistoimintaan osallistumista. Tulokset ovat verrattavissa aikaisempiin aiheista tehtyihin tutkimuksiin. Uutena lisänä tulokset tuovat persoonallisuuden näkymisen ja sen hyödyntämisen vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoistoimijat eivät ole yksi samanlainen ryhmä ihmisiä, vaan eri luonteenpiirteet näkyvät myös vapaaehtoistoiminnassa toimien vahvuutena sekä vaikuttavana tekijänä motivaatioon. Aiheen tutkimusta voisi jatkokehittää tutkimalla persoonallisuuden vaikutusta vapaaehtoistoiminnassa. Toisena jatkokehittämisen kohteena voisi selvittää, kuinka OLKA-vapaaehtoistoiminta näyttäytyy sairaalan henkilökunnan sekä asiakkaiden näkökulmasta.