Henkilöstön turvallisuuskäyttäytymistä ohjaavat tekijät Puolustusvoimissa
Pelttari, Juuso (2024)
Pelttari, Juuso
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061423432
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061423432
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Puolustusvoimien työ- ja palvelusturvallisuuskulttuuria. Tavoitteena oli selvittää miten se vaikuttaa Puolustusvoimien henkilöstön turvallisuuskäyttäytymiseen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys luotiin aiemman turvallisuuskulttuuria käsittelevän tutkimuksen pohjalta. Viitekehys rajattiin turvallisuuskulttuurin alalajeista työturvallisuuteen, joka vastaa Puolustusvoimien työ- ja palvelusturvallisuuskulttuuria.
Opinnäytetyön tutkimusstrategia oli kvantitatiivinen survey-tutkimus ja tutkimusasetelmana poikkileikkausasetelma. Valitun strategian ja asetelman avulla aineisto kyettiin keräämään suurelta joukolta ihmisiä standardoidussa muodossa. Tutkimusmenetelminä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja strukturoitua kyselyä. Kirjallisuuskatsauksen avulla luotiin tutkimuksen viitekehys ja tutkimuskysymys, johon haettiin vastaus kyselyllä.
Tutkimuskysymyksenä oli seuraava: mitkä tekijät ohjaavat Puolustusvoimien henkilöstön turvallisuuskäyttäytymistä. Tutkimuskysymykseen saatiin vastaus strukturoidun kyselyn avulla, joka jaettiin Maavoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen henkilöstölle. Lopulta tutkittavan perusjoukon kooksi muodostui 535.
Tutkimukselle saatiin seitsemän keskeistä tulosta, joita ovat seuraavat:
• Puolustusvoimissa vallitsee positiivinen turvallisuuskulttuuri, jota vahvistaa avoin ja positiivinen turvallisuusviestintä
• Puolustusvoimien henkilöstö ei koe joutuvansa negatiiviseen valoon työ- ja palvelusturvallisuuspoikkeamien raportoinnin seurauksena
• Puolustusvoimien henkilöstö uskoo työ- ja palvelusturvallisuuspoikkeamien johtavan rangaistuksiin sekä lisääntyvään työmäärään
• Kiireen aiheuttama tapaturmariski on normalisoitunut osaksi Puolustusvoimien arkea
• Puolustusvoimien harjoitustoiminnan johtaminen koetaan työ- ja palvelusturvallisuusmyönteiseksi
• Puolustusvoimien työ- ja palvelusturvallisuuteen liittyvää normistoa ei usein koeta täysin soveltuvaksi vallitseviin koulutusmetodeihin, ja normisto koetaan liian suureksi
• Puolustusvoimissa työ- ja palvelusturvallisuuden poikkeamien raportointi koetaan pääsääntöisesti hyödylliseksi.
Tutkimuksen tuloksia vahvisti niiden laaja vertaaminen aiempaan tutkimukseen. Tulosten avulla esitettiin kolme kehitysehdotusta, joita voidaan käyttää apuna Puolustusvoimien työ- ja palvelusturvallisuuskulttuurin kehittämistyössä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys luotiin aiemman turvallisuuskulttuuria käsittelevän tutkimuksen pohjalta. Viitekehys rajattiin turvallisuuskulttuurin alalajeista työturvallisuuteen, joka vastaa Puolustusvoimien työ- ja palvelusturvallisuuskulttuuria.
Opinnäytetyön tutkimusstrategia oli kvantitatiivinen survey-tutkimus ja tutkimusasetelmana poikkileikkausasetelma. Valitun strategian ja asetelman avulla aineisto kyettiin keräämään suurelta joukolta ihmisiä standardoidussa muodossa. Tutkimusmenetelminä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja strukturoitua kyselyä. Kirjallisuuskatsauksen avulla luotiin tutkimuksen viitekehys ja tutkimuskysymys, johon haettiin vastaus kyselyllä.
Tutkimuskysymyksenä oli seuraava: mitkä tekijät ohjaavat Puolustusvoimien henkilöstön turvallisuuskäyttäytymistä. Tutkimuskysymykseen saatiin vastaus strukturoidun kyselyn avulla, joka jaettiin Maavoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen henkilöstölle. Lopulta tutkittavan perusjoukon kooksi muodostui 535.
Tutkimukselle saatiin seitsemän keskeistä tulosta, joita ovat seuraavat:
• Puolustusvoimissa vallitsee positiivinen turvallisuuskulttuuri, jota vahvistaa avoin ja positiivinen turvallisuusviestintä
• Puolustusvoimien henkilöstö ei koe joutuvansa negatiiviseen valoon työ- ja palvelusturvallisuuspoikkeamien raportoinnin seurauksena
• Puolustusvoimien henkilöstö uskoo työ- ja palvelusturvallisuuspoikkeamien johtavan rangaistuksiin sekä lisääntyvään työmäärään
• Kiireen aiheuttama tapaturmariski on normalisoitunut osaksi Puolustusvoimien arkea
• Puolustusvoimien harjoitustoiminnan johtaminen koetaan työ- ja palvelusturvallisuusmyönteiseksi
• Puolustusvoimien työ- ja palvelusturvallisuuteen liittyvää normistoa ei usein koeta täysin soveltuvaksi vallitseviin koulutusmetodeihin, ja normisto koetaan liian suureksi
• Puolustusvoimissa työ- ja palvelusturvallisuuden poikkeamien raportointi koetaan pääsääntöisesti hyödylliseksi.
Tutkimuksen tuloksia vahvisti niiden laaja vertaaminen aiempaan tutkimukseen. Tulosten avulla esitettiin kolme kehitysehdotusta, joita voidaan käyttää apuna Puolustusvoimien työ- ja palvelusturvallisuuskulttuurin kehittämistyössä.