Metka – kannustejärjestelmä Suomen metsänkasvatuksessa
Huhtamäki, Kari (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061723532
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061723532
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset suhtautuvat kannustejärjestelmiin yleensä ja nykyiseen lakiin metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä, mikä astui voimaan 1.1.2024. Laista käytetään nimitystä metkalaki. Tavoitteena oli löytää oikeusmuotoilun keinoin metkalakiin käyttäjäkokemusta parantavia keinoja, koska edellisissä kannustejärjestelmissä niihin budjetoituja varoja on jäänyt käyttämättä. Samaan aikaan Suomen metsissä on hoitovelkaa. Opinnäytetyön toimeksiantajan oli Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin Suomen metsävaroihin, metsien monimuotoisuuden tärkeyteen ja metkalakiin. Viitekehyksessä perehdyttiin tarkemmin kaikkiin metkalakiin kuuluviin työlajeihin ja niiden tukiehtoihin.
Opinnäytetyöhön koottiin kaksi tutkimusaineistoa. Ensin kaikille metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisille tehtiin verkkokysely kannustejärjestelmistä yleensä ja metkasta. Toinen tutkimus oli metsänhoitoyhdistyksen metsäammattilaisille tehty teemahaastattelu. Teemahaastattelun tavoite oli tämän opinnäytetyön kehittämisehdotuksen ns. muistikortin testaaminen ja jatkokehittäminen. Muistikortti on kolmen metkan työlajin yksinkertaistettu ohje metkalain vaatimusten ja ehtojen käyttämiseen. Kehittämistehtävän runkona käytettiin Margaret Haganin oikeusmuotoilunprosessia.
Verkkotutkimus analysoitiin ja tutkimustulokset raportoitiin Likert-asteikon mukaan graafisin kuvioin. Ristiintaulukointi tehtiin suurimpaan osaan kysymyksistä vastaajien työssäoloaikaryhmien mukaan.
Opinnäytetyön tutkimuksen perusteella metsäammattilaiset tarvitsevat lisää koulutusta metkasta ja se pitää kohdentaa oikein. Metkalakiin on tullut lisää työlajeja. Jos metkan ehtoja ja määräyksiä ei muotoilla käyttäjäystävällisemmäksi, voi metkaan budjetoituja euroja jäädä käyttämättä. Se voi heikentää Suomen metsävarojen kehittymistä. Muistikortti tai vastaavat auttavat sisäistämään lain käyttöä ja tekevät niistä luonnollisenosan päivittäisiä työtehtäviä. Metsäammattilaisten mielestä metsänomistajat ovat kiinnostuneita metkatuista, mutta metsänomistajien tieto metkasta on heikko. Metkaa on myös markkinoitava metsänomistajille.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin Suomen metsävaroihin, metsien monimuotoisuuden tärkeyteen ja metkalakiin. Viitekehyksessä perehdyttiin tarkemmin kaikkiin metkalakiin kuuluviin työlajeihin ja niiden tukiehtoihin.
Opinnäytetyöhön koottiin kaksi tutkimusaineistoa. Ensin kaikille metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisille tehtiin verkkokysely kannustejärjestelmistä yleensä ja metkasta. Toinen tutkimus oli metsänhoitoyhdistyksen metsäammattilaisille tehty teemahaastattelu. Teemahaastattelun tavoite oli tämän opinnäytetyön kehittämisehdotuksen ns. muistikortin testaaminen ja jatkokehittäminen. Muistikortti on kolmen metkan työlajin yksinkertaistettu ohje metkalain vaatimusten ja ehtojen käyttämiseen. Kehittämistehtävän runkona käytettiin Margaret Haganin oikeusmuotoilunprosessia.
Verkkotutkimus analysoitiin ja tutkimustulokset raportoitiin Likert-asteikon mukaan graafisin kuvioin. Ristiintaulukointi tehtiin suurimpaan osaan kysymyksistä vastaajien työssäoloaikaryhmien mukaan.
Opinnäytetyön tutkimuksen perusteella metsäammattilaiset tarvitsevat lisää koulutusta metkasta ja se pitää kohdentaa oikein. Metkalakiin on tullut lisää työlajeja. Jos metkan ehtoja ja määräyksiä ei muotoilla käyttäjäystävällisemmäksi, voi metkaan budjetoituja euroja jäädä käyttämättä. Se voi heikentää Suomen metsävarojen kehittymistä. Muistikortti tai vastaavat auttavat sisäistämään lain käyttöä ja tekevät niistä luonnollisenosan päivittäisiä työtehtäviä. Metsäammattilaisten mielestä metsänomistajat ovat kiinnostuneita metkatuista, mutta metsänomistajien tieto metkasta on heikko. Metkaa on myös markkinoitava metsänomistajille.