Nykytilaselvitys alueellisista tekstiilisivuvirroista ja kuluttajapoistotekstiileistä Pohjois-Savossa

Abstract

Tekstiilien sivuvirta - Alueelliset sivuvirta- ja poistotekstiilit Pohjois-Savossa (1.4.2023-31.5.2025) ja Sauma - alueelliset sivuvirta- ja poistotekstiilit Pohjois- Savossa (15.3.2023 – 14.3.2025) hankkeissa yhtenä tärkeänä osa alueena oli selvittää yritysten kiertotalouteen siirtymistä: sivuvirta- ja poistotekstiilien uudelleenkäyttöä ja kierrossa pysymistä sekä tekstiilihukan ennaltaehkäisemistä koko arvoketjussa. Hankkeiden yhtenä tavoitteena oli selvittää, kuinka yritysten ja kuluttajien tekstiilien sivuvirtoja ja poistotekstiilejä voitaisiin hyödyntää alueellisesti.

Näkemys Pohjois-Savon tekstiilialan kiertotalouteen siirtymisestä ja sivuvirta- ja poistotekstiilien uudelleenkäytöstä sekä hyödyntämisestä huomattiin puutteelliseksi. Pohjois-Savossa tarvittiin selvitys- ja kehitystyötä kiertotalouteen siirtymisen edistämiseen yrityksissä ja toimintaympäristöissä. Selvitystyö aloitettiin kartoittamalla tekstiilialan toimijoihin vaikuttavat alueelliset, valtakunnalliset ja EU-tason vaateet. Lakisäädös- ja direktiiviehdotukset kuvattiin yleisellä tasolla sekä pohdittiin oletettuja vaikutuksia paikallisiin yrityksiin. Selvityksessä todettiin, että paikallisille tekstiili- ja vaatealan yrityksille tulevista säädöksistä voi olla kansainvälistä kilpailuetua, mutta ne voivat vaatia toiminnan mukauttamista ja osaamisen kartuttamista. Raportoinnin ajankohtana useimmat asetukset ja direktiivit olivat vasta ehdotustasolla, mutta yritysten on hyvä olla tietoisia tulevista muutoksista ja vaateista sekä niiden oletetusta aikataulusta. Raporttiin koottiin keskeiset toimijat ja meneillään olevat hankkeet liittyen tekstiili- ja vaatealan vastuullisuuteen ja kiertotalouteen. Kiertotaloutta edistetään usean eri organisaation toimesta niin Suomessa kuin EU-tasolla. Korkeakoulut ovat aktiivisesti mukana kehitystyössä hankkeiden muodossa. Osana nykytilaselvitystä kartoitettiin kiertotalouden tasoa hankkeessa mukana olevissa tekstiilialan yrityksissä. Työpajoissa käytettiin palvelumuotoilun työkaluja, joiden kautta selvitystyötä toteutettiin. Työskentelyllä selvitettiin vihreään siirtymään liittyviä toimenpiteitä sekä yritysten sijoittumista suhteessa R-strategioihin ja elinkaarimalliin. Lisäksi tarkasteltiin olemassa olevia tuotantoketjuja ja yritysten verkostoja. Kyselyä sekä tulevia ekosysteemimallinnusta ja sivuvirta alustaa varten hankkeissa kartoitettiin Pohjois-Savossa tekstiilien kanssa toimivat yritykset, joita löydettiin yhteensä 278. Näille yrityksille lähetettiin Tekstiilien määrälliset & laadulliset sivuvirrat –kysely, johon vastasi 78 yritystä. Yritykset kartoitettiin elinkaarimallia käyttäen ja kategorisoitiin eri rooleihin sen vaiheiden mukaisesti. Havaitut yritysroolit olivat suuruusjärjestyksessä vähittäiskauppa, tuotteiden valmistus, korjauspalvelut, uudelleenkäyttö, agentuuri ja tukku, pesu- ja huoltopalvelut, paino ja brodeeraus, keräily, lajittelu ja kierrätys, vuokraus, tekstiilimuotoilu ja –suunnittelu sekä tekstiilivalmistuksen tukipalvelut. Noin neljänneksellä yrityksistä oli tämän kategorisoinnin mukaan useita rooleja. Kyselyn tuloksena saatiin selville, että kyselyyn vastanneissa yrityksissä Pohjois-Savon alueella liikkuu kuukauden aikana 1 225 000 kg tekstiilimateriaalia, ja tekstiilisivuvirtaa syntyy 27 000 kg. Myyntiin ostetaan 2 064 000 kappaletta tekstiilituotteita, joista myymättä jää 4,9 %. Kyselyn perusteella yritykset olisivat valmiita vihreään siirtymään ja jakamaan osaamista tulevan sivuvirta-alustan kautta. Tarpeet alustalle ovat selkeät: yritykset kaipaavat apua viestinnässä, markkinoinnissa ja liiketoiminnan kehittämisessä kiertotalouden mukaiseksi. Kysely valmisteltiin huolellisesti ja sillä saatiin paljon uutta tietoa.

Tuloksissa tulee ottaa huomioon, että vaikka vastaajaprosentti oli hyvä, lähes 30 %, ei tuloksia voida pitää täysin validina. Vastauksista saatiin kuitenkin melko kattava näkemys pohjoissavolaisesta tekstiilialan tilanteesta.