Kierrätyslannoitteen vaikutus energiapajun kasvuun kasvukaudella 2014
Karvonen, Tanja (2014)
Karvonen, Tanja
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501191428
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501191428
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Kiteen BioKymppi Oy -biokaasulaitoksen mädätysjäännöksestä valmistaman Peltokymppi A -nimisen tavanomaiseen peltoviljelyyn soveltuvan nestemäisen kier-rätyslannoitteen toimivuutta energiapajun lannoitteena ja miten se vaikutti energiapajun kuiva-massatuotokseen kasvukaudella 2014.
Koe suoritettiin Itä-Suomen yliopiston Liperin Siikasalmen energiapajuviljelmällä, jossa Pelto-kymppi A -lannoitevalmistetta testattiin 3. kiertoajan vesasyntyisillä siperianpajuilla. Kokeessa tutkittiin kahden eri lannoitelevitystason 170 kgN/ha ja 110 kgN/ha, vaikutusta energiapajujen kuivamassatuotokseen. Peltokymppi A -lannoitevalmistetta levitettiin manuaalisesti korkeam-massa lannoitustasossa 569 kg/koeruutu ja alemmassa lannoitustasossa 368 kg/koeruutu. Lisäksi koeruutuja verrattiin lannoittamattomiin vertailuruutuihin sekä keinolannoitettuihin koeruutuihin. Keinolannoitusruuduissa käytettiin kiinteässä muodossa olevaa seosta, joka sisälsi 5,2 kg YaraBela Suomensalpietari -lannosta sekä 1,05 kg Puutarhan PK -lannosta. Lannoitetta levitettiin alemmalla levitystasolla 6,25 kg/koeruutu.
Keinolannoiteseoksella lannoitetut koeruudut tuottivat suurimman kuivamassatuotoksen 6,23 t/ha. Toiseksi suurin kuivamassatuotos oli Peltokymppi A -lannoitevalmisteella korkeammalla le-vitystasolla 170 kgN/ha lannoitetuilla koeruuduilla 5,59 t/ha. Levitystasolla 110 kgN/ha lannoitetuilla koeruuduilla tuotto oli 4,67 t/ha ja pienimmän kuivamassatuotoksen tuottivat lannoittamat-tomat koeruudut 4,15 t/ha.
Tutkimustulosten perusteella saadaan lisää tietoa käytännön tasolla orgaanisten lannoitteiden mahdollisuuksista energiapajun lannoitteena sekä epäorgaanisten lannoitteiden korvaajana. Opinnäytetyön jatkokehitysmahdollisuutena on esimerkiksi oikean orgaanisen lannoitemäärän ja lannoitekoostumuksen löytäminen mahdollisimman suurten biomassamäärien tuottamiseen.
Koe suoritettiin Itä-Suomen yliopiston Liperin Siikasalmen energiapajuviljelmällä, jossa Pelto-kymppi A -lannoitevalmistetta testattiin 3. kiertoajan vesasyntyisillä siperianpajuilla. Kokeessa tutkittiin kahden eri lannoitelevitystason 170 kgN/ha ja 110 kgN/ha, vaikutusta energiapajujen kuivamassatuotokseen. Peltokymppi A -lannoitevalmistetta levitettiin manuaalisesti korkeam-massa lannoitustasossa 569 kg/koeruutu ja alemmassa lannoitustasossa 368 kg/koeruutu. Lisäksi koeruutuja verrattiin lannoittamattomiin vertailuruutuihin sekä keinolannoitettuihin koeruutuihin. Keinolannoitusruuduissa käytettiin kiinteässä muodossa olevaa seosta, joka sisälsi 5,2 kg YaraBela Suomensalpietari -lannosta sekä 1,05 kg Puutarhan PK -lannosta. Lannoitetta levitettiin alemmalla levitystasolla 6,25 kg/koeruutu.
Keinolannoiteseoksella lannoitetut koeruudut tuottivat suurimman kuivamassatuotoksen 6,23 t/ha. Toiseksi suurin kuivamassatuotos oli Peltokymppi A -lannoitevalmisteella korkeammalla le-vitystasolla 170 kgN/ha lannoitetuilla koeruuduilla 5,59 t/ha. Levitystasolla 110 kgN/ha lannoitetuilla koeruuduilla tuotto oli 4,67 t/ha ja pienimmän kuivamassatuotoksen tuottivat lannoittamat-tomat koeruudut 4,15 t/ha.
Tutkimustulosten perusteella saadaan lisää tietoa käytännön tasolla orgaanisten lannoitteiden mahdollisuuksista energiapajun lannoitteena sekä epäorgaanisten lannoitteiden korvaajana. Opinnäytetyön jatkokehitysmahdollisuutena on esimerkiksi oikean orgaanisen lannoitemäärän ja lannoitekoostumuksen löytäminen mahdollisimman suurten biomassamäärien tuottamiseen.